Jo suurin osa suomalaisista käyttänyt julkisia sote-palveluita digikanavassa – digipalveluilla merkittävä rooli uusien hyvinvointialueiden palvelukokonaisuudessa
FCG Finnish Consulting Groupin tutkimuksessa kysyttiin suomalaisten näkemyksiä digitaalisista ratkaisuista julkisissa sote-palveluissa. Digiratkaisuilla tarkoitetaan esimerkiksi sähköistä viestinvaihtoa, etävastaanottoa ja reseptin sähköistä uusimista. Jopa kuusi kymmenestä (59 %) suomalaisesta on käyttänyt julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita digitaalisesti tänä vuonna.
Tutkimuksen toteutti Kantar Public ja tutkimukseen osallistui 1004 suomalaista tämän vuoden lokakuussa. 81 prosenttia vastaajista kertoi osaavansa käyttää sujuvasti erilaisia digitaalisia laitteita ja palveluja.
Julkisten sote-palveluiden käyttö digikanavissa korostuu naisissa (65 %), mitä voi selittää se, että naiset hoitavat miehiä useammin perheen lasten asioita. Myös iän karttuessa tarve sote-palveluille lisääntyy, joka voi johtaa siihen, että 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat tutkimuksen mukaan useimmiten käyttäneet julkisen puolen digitaalisia sote-palveluita. Digipalveluiden käyttö on yleisintä maaseutumaisissa kunnissa ja pääkaupunkiseudulla. Kaupunkimaisissa kunnissa puolestaan käyttö on suhteessa vähäisempää, mitä voi selittää parempi pääsy terveysasemapalveluiden pariin. Korkeammalla koulutustasolla on lisäävä vaikutus julkisten sote-palveluiden digitaaliseen käyttöön.
Digitaalisia sote-palveluita käytetään mielellään
Jopa 71 prosenttia suomalaisista käyttää julkisia sote-palveluita digitaalisesti vähintäänkin mielellään. Erittäin mielellään digipalveluita käyttävissä korostui ruuhkavuosia elävät 35–49-vuotiaat sekä ne, jotka ovat kuluvan vuoden aikana jo käyttäneet kyseisiä palveluita. Kuitenkin viidennes suomalaista ei mielellään käyttäisi julkisista sote-palveluita digitaalisesti. Syynä korostui erityisesti halu nähdä henkilöt kasvotusten, kokemus ettei asioita saisi hoidettua kerralla valmiiksi sekä tietoturvaan liittyvät epäilyt.
Digipalveluiden käytön eduksi mainittiin, että se on nopein ja vaivattomin tapa hoitaa asiat, ajasta ja paikasta riippumatta, ja siten digipalvelut ovat helposti saatavilla.
“Kun digitaalisia sote-palveluita lisätään, on hyvä pohtia, mihin asiakkaan tai potilaan palvelutarpeeseen niitä luodaan. Digitaaliset sote-palvelut soveltuvat erityisen hyvin asiointiin, jossa selkeitä tarpeita hoidetaan kertaluonteisesti tai jossa hoidetaan pitkäaikaissairauden vaivoja hoitosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi digitaaliset palvelut soveltuvat sujuvaan hoitoonohjaukseen. Kaikkiin tarpeisiin ei voi vastata vain digitaalisesti, mutta perusterveydenhuollon sujuvoittaminen ei tapahdu ilman nykyistä laajempia digipalveluita”, sanoo FCG:n sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Iina Vartia.
Kasvava tarve digitaalisille sote-palveluille
Hieman yli puolet (55 %) suomalaisista on sitä mieltä, että julkisia sote-palveluita on saatavilla digikanavissa vähintään melko riittävästi. Mitä pitempi matka kaupungin tai kunnan keskustaan on, sitä enemmän digipalveluita kaivataan.
“Yksi tärkeimmistä uusilla hyvinvointialueilla päätettävistä asioista on tulevaisuuden sote-palveluverkko. Se tarkoittaa eri kanavista, kuten lähivastaanotoista ja digiratkaisuista koostuvaa kokonaisuutta, jolla palvelut on suomalaisille tarjolla. Tutkimustulosten perusteella tulisi erityisesti huomioida kaukana keskustoista asuvat, jotka sen sijaan, että välttämättä haluaisivat terveysasemaa lähistölle, odottavat parempia digitaalisia sote-palveluita”, kertoo Vartia.
Lähes puolet (48 %) suomalaisista toivoo, että julkinen sektori tarjoaisi nykyistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia digitaalisia ratkaisuja sote-palveluissa. Toisaalta tutkimuksessa kävi ilmi, että reilua neljännestä huolettaa digitaalisten palveluiden lisääntyminen. Yli neljä kymmenestä (43 %) on sitä mieltä, että digitaaliset palvelut tulevat tulevaisuudessa kattamaan suurimman osan henkilökohtaisista palvelutarpeistaan sote-palveluissa.
Tämän tutkimuksen perusteella on selvää, että digipalveluiden kehittämisessä on tärkeää nojata tietoon kunkin asiakas- ja potilasryhmän toiveista ja kehittää palveluita ennakkoluulottomasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
Näin tutkimus toteutettiin:
- Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin lokakuussa 2022 Kantarin Forum-internetpaneeleissa.
- Kohderyhmänä oli yli 18-vuotiaat mannersuomalaiset. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä kyseisessä ikäryhmässä.
- Vastaajamäärä 1004.
Ota yhteyttä asiantuntijaamme:
