Direktiiviehdotuksen haitta-aineiden poistovelvoitteella merkittäviä vaikutuksia jätevedenpuhdistukseen
FCG Finnish Consulting Group toteutti hankkeen, jossa selvitettiin haitta-aineidenpoiston toteutettavuutta ja vaikutuksia suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Haitta-aineilla tarkoitetaan liuenneessa muodossa olevia eliöiden hyvinvoinnille haitallisia orgaanisia yhdisteitä, joita jätevedessä on hyvin pieniä pitoisuuksia. Päivitettävään EU:n yhdyskuntajätevesidirektiiviin sisällytettäneen uutena vaatimuksena haitta-aineiden poistovelvoite, minkä tarkoituksena on pienentää terveyteen ja ympäristönsuojeluun liittyviä riskejä jäteveden purkuvesistöissä.
Selvitykseen sisällytettiin kuusi erilaista puhdistamoa, jotta voitiin saada yleiskuva haitta-aineidenpoiston mahdollisuuksista ja haasteista. Puhdistamoista viisi sijaitsee maan päällä ja yksi kallion sisällä. Kohdepuhdistamoille suunniteltiin erilliset haitta-aineidenpoistoprosessit, jotka perustuvat otsonointiin tai rakeiseen aktiivihiilisuodatukseen, sekä tarvittaessa esi- ja jälkikäsittelyratkaisut.
Kyselytutkimuksen perusteella kohdepuhdistamoiden edustajat arvioivat kymmenestä vaihtoehtoina olleista haitta-aineidenpoiston prosessivalintaan vaikuttavasta asiasta tärkeimmiksi prosessin toimintavarmuuden ja kustannukset.
Haitta-aineidenpoistosta aiheutuvan käyttökustannusten kasvun arvioidaan olevan suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla yleisesti 5–15 %. Puhdistamoiden sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan 10‒50 % ja hiilijalanjäljen 7‒15 %, riippuen mm. käytettävästä prosessista, esi- ja jälkikäsittelytarpeista ja nykyisestä prosessikokonaisuudesta.
Useimpien maan päällä sijaitsevien kohdepuhdistamoiden tonteille oli haasteita saada sijoitettua tarvittavia uusia prosessiyksiköitä ainakin toisessa tarkastelluista prosessivaihtoehdoista. Kallion sisällä sijaitsevalla puhdistamolla ei ollut valmista luolatilaa uudelle prosessiyksikölle. Todennäköisesti tilanne nykyisen tonttitilan ahtauden tai luolatilan puutteiden suhteen on vastaava merkittävällä osalla suomalaisista jätevedenpuhdistamoista, joten uuden direktiivin tilantarvevaikutuksiin on syytä varautua. Hanketta rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kouvolan Vesi Oy, Oulun Vesi, Riihimäen Vesi, Seinäjoen Vesi ja Turun seudun puhdistamo Oy, joiden edustajat muodostivat ohjausryhmän.
