Kuntalaisten veroprosentti nousee viidessä vuodessa keskimäärin 1,4 prosenttiyksikköä – erot maakuntien välillä merkittäviä
FCG Finnish Consulting Groupiin kuuluvan FCG-Perlaconin tuore kuntatalousanalyysi osoittaa, että kuntalaisten veroihin kohdistuu merkittävä nousupaine vuoteen 2025 mennessä. Syynä on muun muassa väestön- ja ikärakenteen muutosten vaikutus kuntien kustannuksiin. Lisäksi koronapandemian aiheuttama heikko talouskehitys alentaa kuntien verotuloarvioita.
FCG:n analyysin mukaan koko Suomessa veroprosentti nousisi vuoteen 2025 mennessä keskimäärin 1,4 veroprosenttiyksikköä, kun ottaa huomioon valtion koronakompensaatiot ennen budjettiriihen päätöksiä sekä mahdollisen sote-uudistuksen toteutumisen.
Maakunnista suurin eli yli 2 veroprosenttiyksikön keskimääräinen nousupaine on Pohjois-Savon, Kainuun ja Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Vähäisintä veroprosenttien nousutarve – 0,3 prosenttiyksikköä – olisi Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
“Kunnat ovat tilanteessa, jossa niiden on todennäköisesti korotettava veroprosenttiaan tai otettava lainaa kattaakseen palveluistaan syntyvät kulut. Muita mahdollisia ratkaisuja tukalaan taloustilanteeseen ovat palveluverkon tehostaminen ja kuntaliitokset”, summaa FCG:n toimitusjohtaja Mari Puoskari.
Maakuntien sisällä veroprosentin nousupaineissa on merkittäviä eroja kuntatyypin ja kuntakoon perusteella. Soten toteutuminen kasvattaisi veronkorotuspainetta suurimmissa kaupungeissa – erityisesti Uudellamaalla ja metropolialueella. Paine korotuksiin kasvaa myös yliopistokaupungeissa sekä Rauman ja Jämsän kaltaisissa seutukaupungeissa.
Harvaan asutulla maaseudulla verojen korotustarve helpottaisi soten ansiosta eniten. Silti esimerkiksi alle 2 000 asukkaan kunnissa keskimääräinen korotuspaine olisi jopa 3,6 prosenttiyksikköä.
“Ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja toisaalta niistä seuraavat kuntien talouteen kohdistuvat riskit siirtyisivät soteuudistuksen myötä kunnilta maakunnille. Toteutuessaan soteuudistus keventäisikin pienimpien kuntien veropainetta niiden palvelu- ja ikärakenteesta johtuen”, kertoo FCG:n liiketoimintaryhmän johtaja Sami Miettinen.
FCG:n analyysin pohjana on käytetty vuosien 2010–2019 kuntatalouden tunnuslukuja, joita on yhdistetty kunnilta 7.9.2020 mennessä saatuihin tietoihin sekä väestönmuutoksen, koronan ja mahdollisen sote-uudistuksen tuleviin vaikutuksiin.
Veroprosentin nousupaine maakunnittain 2025 mennessä (veroprosenttiyksikköä):
| Korotuspaine ilman koronan ja soten vaikutusta | ||
| Koko Manner-Suomi | 1,4 | 0,8 |
| Etelä-Karjala | 1,6 | 0,7 |
| Etelä-Pohjanmaa | 2,6 | 3,1 |
| Etelä-Savo | 1,8 | 1,9 |
| Kainuu | 2,8 | 5,0 |
| Kanta-Häme | 0,8 | 0,2 |
| Keski-Pohjanmaa | 2,0 | 3,0 |
| Keski-Suomi | 1,7 | 1,5 |
| Kymenlaakso | 0,7 | 1,4 |
| Lappi | 1,6 | 2,4 |
| Manner-Suomi | 1,4 | 0,8 |
| Päijät-Häme | 2,0 | 1,8 |
| Pirkanmaa | 0,7 | 1,3 |
| Pohjanmaa | 0,3 | 0,1 |
| Pohjois-Karjala | 0,3 | -0,7 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 2,2 | 2,9 |
| Pohjois-Savo | 2,5 | 2,8 |
| Satakunta | 1,9 | 1,1 |
| Uusimaa | 1,3 | -0,6 |
| Varsinais-Suomi | 1,5 | 1,4 |
Veroprosentin nousupaine kuntakoon mukaan 2025 mennessä (veroprosenttiyksikköä):
| Korotuspaine ilman koronan ja soten vaikutusta | ||
| Koko Manner-Suomi | 1,4 | 0,8 |
| Alle 2 000 as | 3,6 | 4,8 |
| 2 001 – 5 000 as | 2,3 | 2,6 |
| 5 001 – 10 000 as | 1,8 | 1,8 |
| 10 001 – 20 000 as | 1,4 | 1,2 |
| 20 001 – 40 000 as | 1,7 | 1,5 |
| 40 001 – 100 000 as | 1,3 | 1,1 |
| Yli 100 000 as | 1,2 | -0,1 |
Yhteystiedot:
liiketoimintaryhmän johtaja Sami Miettinen, FCG Finnish Consulting Group
puh. 044 430 9881, sami.miettinen@fcg.fi
erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, FCG-Perlacon
puh. 050 359 8426, tuomas.hanhela@fcg.fi
toimitusjohtaja Mari Puoskari, FCG Finnish Consulting Group
puh. 050 537 2595, mari.puoskari@fcg.fi