Yritysten ja organisaatioiden hiilineutraalius
Yritysten ja organisaatioiden hiilineutraalius edellyttää tietoa ja konkretiaa
Autamme matkalla kohti hiilineutraaliutta
Asiakkaat ja sijoittajat vaativat yhä useammin tietoa yritysten ja organisaatioiden päästöistä. Vähähiilisyys osana vastuullisuuden kokonaisuutta on monella alalla tärkeä erottautumis- ja kilpailutekijä. Autamme organisaatioita niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla laskemaan hiilijalanjälkensä, ja tuemme matkalla kohti pienempiä ilmastovaikutuksia ja hiilineutraaliutta.
Lue esimerkiksi, miten määritimme Päijät-Hämeen sote-palvelutuotannon hiilijalanjäljen.
Hiilijalanjäljen laskenta konkretisoi organisaation tuottamien ilmastopäästöjen määrän
Hiilijalanjäljen laskentaprosessi auttaa tunnistamaan oleelliset kasvihuonekaasupäästöjen lähteet ja konkretisoi päästöjen nykytason ja niiden vähentämismahdollisuudet. Hiilijalanjäljen laskenta voi avata silmät laajemmillekin toiminnan kehittämistarpeille ja -mahdollisuuksille.
“Merkittävintä oli saada ymmärrys ja luotettavaa tietoa siitä, miten valtavasti kierrätystoiminnalla vältetään päästöjä. Se vahvistaa uskoa omaan tekemiseen ja korostaa kierrätyksen merkitystä.”
– Tiina Malin, Kuusakoski Oy
Hiilijalanjälki voidaan laskea tuotteille, palveluille ja organisaatioille. Yleensä hiilijalanjäljellä kuvataan esimerkiksi tuotteen koko elinkaaren aikaista ilmastokuormaa eli kasvihuonekaasujen kokonaismäärää raaka-aineiden tuotannosta aina tuotteen elinkaaren loppuun asti. Termiä voidaan käyttää myös kuvaamaan esimerkiksi organisaation toiminnan vuotuisten kasvihuonekaasujen määrää.
Yleisimmin käytetty, maailmanlaajuinen raportointimetodi vuotuisten päästöjen määrittämiseen on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol). Toiminnan kokonaiskestävyyden arviointiin tarvitaan kuitenkin lisäksi muitakin näkökulmia ja arviointitapoja, jotka valitaan organisaatiokohtaisesti.
Uusi rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä ja ohjaa huomioimaan koko hankkeen elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Rakentamiseen liittyy usein myös pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistusta. Puhdistusmenetelmien kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmastovaikutuksista on kuitenkin ollut olemassa arvioinnin tueksi melko vähän tietoa.
Aamukahveilla läpi keinoja puhdistusmenetelmien hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja esittelemme laskurin käyttöä erityyppisissä puhdistuskohteissa.
Hiilijalanjäljen laskennassa on tehtävä organisaatiokohtaisia ratkaisuja
Yhtä, kaikille pätevää ratkaisua hiilijalanjäljen laskemiseen ei ole. Jokaisen organisaation täytyy määrittää laskennan rajaus sekä löytää omat yritys- tai prosessikohtaiset laskentaratkaisut. Tärkein lähtökohta on dokumentoida lähtödata ja -tilanne ja suunnitella sen pohjalta jatkoaskeleet. Arvioinnin tueksi on saatavilla erilaisia työkaluja ja ohjelmistoja, jotka helpottavat laskentaa.
GHG-protokollan mukaisessa hiilijalanjäljen laskennassa päästöjä tarkastellaan kolmella tasolla:
- Suorat päästöt, eli yrityksen omistamat tai hallinnoimat lähteet kuten energiantuotanto tai polttoaineen kulutus
- Epäsuorat energiantuotannon päästöt, kuten hankitun sähkö- ja lämpöenergian kulutus
- Arvoketjun muodostamat välilliset päästöt, kuten lentomatkat ja työmatkaliikenne sekä ulkoistettujen toimintojen ja alihankkijoiden vaikutukset
“Tiesimme FCG:n asiantuntijoiden olevan erittäin päteviä kierrätysalan kysymyksissä, joten kun halusimme selvittää toimintamme hiilijalanjäljen, valinta suuntautui pian heihin.”
– Tiina Malin, Kuusakoski Oy
Kun hiilijalanjälki on tiedossa, sen pohjalta voidaan määrittää päästövähennystavoitteet sekä toimenpidesuunnitelma hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Lähes yhtä tärkeää on hiilijalanjäljen raportointi. Vastuullisuusraportoinnissa voidaan viestiä ulkoisille sidosryhmille hiilijalanjäljestä sekä toimenpiteistä päästöjen pienentämiseksi.
Hiilineutraalien prosessien ja tuotteiden kehittämisessä keskeistä on kytkeä hiilijalanjäljen laskenta suunnitteluprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin on mahdollista vaikuttaa ja aidosti muuttaa toimintaa.
Tutustu tekemäämme työhön
Suoritimme Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hiilijalanjäljen määrityksen Päijät-Hämeen SOTE-palvelutuotannossa. Loppuraportissa tuotiin esille erilaisia suosituksia siitä mihin kaikkeen sairaanhoitopiiri ja tuleva hyvinvointialue voi tehdä muutoksia saadakseen hiilijalanjälkeään vähennettyä.
Kierrätysliiketoiminnan edelläkävijä Kuusakoski halusi selvittää oman toimintansa hiilijalanjäljen saadakseen konkreettista tietoa toiminnan nykytilasta ilmastonäkökulmasta sekä oman ilmastokuorman minimoimiseen jatkoa ajatellen. Lue, miten toteutimme hiilijalanjäljen laskennan.
Espoon kaupungin strategiassa yksi tärkeimpiä tavoitteita on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tapiolan jalkapallostadionin kaava-alueen hiilineutraaliussuunnitelma edistää osaltaan tavoitteen saavuttamista. Lue, miten me olimme mukana hiilineutraaliussuunnitelman luomisessa.