Painelaskelma edeltää kuntatalouden sopeutustoimia
Painelaskelmalla kunta voi arvioida talouden tulevaa kehitystä ja mahdollista sopeutustarvetta. Esimerkiksi valtion käyttämä kestävyysvaje ja kuntatalouden kehitysarvio ovat painelaskelmia.
Painelaskennan tietopohjana käytetään sekä julkisia tietolähteitä että kunnan antamia tietoja. Kunnalta saadaan esimerkiksi muut rahoituserät ja investoinnit. Sen lisäksi kunta kertoo oman näkemyksensä talouden kehityksestä.
Käsitteellisesti painelaskenta perustuu talouden menneeseen kehitystrendiin ja oletukseen siitä, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Sopeutettu trendi huomioi menneen kehityksen lisäksi tiedossa olevat talouteen vaikuttavat asiat, kuten investoinnit ja mahdollisen tuloveroprosentin muutoksen. On tärkeää huomata, että painelaskelma ei ole ennuste vaan se osoittaa kehityksen suunnan siinä tapauksessa, että kunnan tilanteessa ei tehdä muutoksia.
On tärkeää huomata, että painelaskelma ei ole ennuste.
Oulun kaupungille alkuvuonna 2020 valmistuneessa talousselvityksessä tarkasteltiin painelaskelman perusteella tulevaisuuden näkymää ja säästötavoitetta.
– Painelaskelman avulla voidaan arvioida talouden tilaa ja euromääräinen tarve talouden tasapainottamiselle. Miten säästötavoitteeseen loppujen lopuksi päästään, on isompi kysymys. Meille ulkopuolisen asiantuntijan selvityksen oleellinen anti oli esitykset tarvittavista käytännön toimenpiteistä, joilla säästöt voidaan saadaan aikaan, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoo.
– Painelaskelma osoitti selkeästi, miltä kehitys näyttää. Laskelman esittäminen päättäjille on tärkeää ja meillä se tehtiin valtuustoseminaarissa. Myös talous- ja toiminta-analyysi tehtiin hyvin perusteellisesti. Siinä käytiin useampi vuosi läpi, ja vertailu oli monipuolista. Näin kuuluu ehdottomasti tehdä, Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki lisää.
Painelaskennan taustamateriaali on laaja
Painelaskelma on usein osa talous- ja toiminta-analyysiä, jota käytetään myös sopeutustyön pohja-aineistona. Laskenta tehdään tyypillisesti 3–5 vuodeksi eteenpäin, mutta pitkällä aikavälillä luotettavuus luonnollisesti laskee.
Painelaskennassa käytetään seuraavia julkisia tietolähteitä
- valtionosuuspäätökset ja Kuntaliiton arvio valtionosuuksista
- kuntien tilinpäätöstiedot
- kuntien talous- ja toimintatilasto
- tilastokeskuksen väestöennuste.
Kunnalta saatavat tiedot
- Kuntaliiton veroennustekehikko
- tilinpäätös ja/tai tilinpäätösennuste
- talousarvio ja -suunnitelma
- tarkennukset investointeihin ja muihin rahoituseriin
- mahdollinen oma väestöennuste
- oma perusteltu näkemys talouden kehityksestä.
Kun laskenta on valmis, sen oikeellisuus varmistetaan aina kuntajohdon kanssa.
