Yksittäiset kuntoarviot aiheuttavat seurakunnille tarpeetonta rahanmenoa
Seurakuntien toimintaympäristö on muutoksen keskellä. Kiinteistökannan hallinta asettaa seurakunnille haasteita, jotka vaativat rohkeita ratkaisuja. Monilla seurakunnilla on hallussaan tyhjilleen jääneitä kiinteistöjä, jotka rapistuvat vailla ylläpitoa. Taloudellisten reunaehtojen kaventuessa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota kiinteistökannan aktiiviseen käyttöön ja käytön tarkoituksenmukaisuuteen.
Jatkuvalla kunnossapidolla ja oikea-aikaisilla korjauksilla voidaan vähentää suurempien korjausten tarvetta ja auttaa kiinteistöjä säilymään hyvässä kunnossa. Kunnossapitotoimenpiteitä suunniteltaessa kannattaa kuitenkin miettiä kokonaiskuvaa, ei vain kiinteistöjen teknistä kuntoa.
Katse kokonaiskuvaan
Kiinteistöjen tulevaisuudessa on keskeistä pohtia, miltä seurakunnan alueella näyttää viiden, kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua? Mitkä ovat taloudelliset edellytykset kiinteistöistä huolehtimiselle? Mitä kiinteistöjä oikeasti tarvitaan? Voiko tilaa tarvittaessa vuokrata?
Seurakuntien monipuolinen rakennuskanta vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja ajoittaista korjaamista. Rakennuskantaa tarkasteltaessa on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa rakennuskannasta aiheutuvat kustannukset ja osata ennakoida niiden kehittymistä tulevaisuudessa. Rakennuskannan ikääntyminen, huonokuntoisuus ja tekninen vanhentuminen voivat johtaa korkeisiin ylläpito- ja korjauskustannuksiin.
Tyhjillään olevien rakennusten ylläpitäminen on kallista, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät rakennuksen purkaminen, myyminen tai sen käyttötarkoituksen muuttaminen. Parasta vaihtoehtoa pohdittaessa vaaditaan tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tarkastelemalla rakennuskantaa kokonaisvaltaisesti ja ottamalla huomioon sen kunnon, energiatehokkuuden, esteettömyyden ja muut tekijät voidaan tunnistaa tarvittavat korjaus- ja uudistamistoimenpiteet sekä suunnitella niiden toteuttamista budjetoidusti ja tehokkaasti.
Kiinteistöjen nykyhetkeä ja tulevaisuutta hahmoteltaessa kannattaakin ottaa huomioon myös se, mitä tuoreimmat väestöennusteet kertovat alueen kehityksestä.
Seurakuntien rakennuskannan tekninen kunto on kuitenkin vain yksi näkökulma niiden tulevaisuutta suunnitellessa. Seurakuntalaisten määrän väheneminen kiristää monien seurakuntien taloutta. Kiinteistöjen nykyhetkeä ja tulevaisuutta hahmoteltaessa kannattaakin ottaa huomioon myös se, mitä tuoreimmat väestöennusteet kertovat alueen kehityksestä. Löytyykö energiaremontille seurakunnan riveistä maksajia viiden vuoden kuluttua? Seurakunnat elävät murroksen keskellä. Haasteista huolimatta tämä muutosprosessi voi avata ovia uusille mahdollisuuksille.
Kohti tietoon perustuvaa päätöksentekoa
Tietoon perustuva päätöksenteko on seurakuntien elinvoiman kannalta olennaista. Kiinteistöihin liittyvissä päätöksissä tulee hahmottaa mutkan takana häämöttävä tulevaisuus. Näköalaa tulisikin laajentaa kiinteistöjen teknisen käyttöiän ja kunnon kartoittamisesta kattamaan myös laajempia kulttuurisen ilmapiirin muutoksia sekä alueellista väestökehitystä. Kiinteistöjen kunnosta huolehtimista ei kannata priorisoida budjetissa, jos niille ei nykymuodossaan löydy käyttäjiä, eikä remonteille maksajia.
Yksittäisen kiinteistön kunnon sijaan huomio kannattaakin kiinnittää kokonaiskuvaan: montako kiinteistöä seurakunta omistaa? Kuinka paljon seurakunnan alueella on kirkollisveron maksajia tulevaisuudessa, kuinka iso osuus niistä on lapsiperheitä? Entä ketkä ovat kiinnostuneita käyttämään seurakunnan tiloja nyt ja ketkä jatkossa? Nyt on aika tarkastella kiinteistökannan nykytilaa, visioida tulevaisuutta ja tehdä rohkeita päätöksiä seurakuntien ja seurakuntakiinteistöjen parhaaksi.
