Sote-kiinteistöt – kuntatalouden seuraava koetinkivi?
Hyvinvointialueiden perustamisen vaikutukset kunnille alkavat hiljalleen realisoitua. Uudistuksen valmisteluvaiheessa kunnat pääpiirteissään suhtautuivat uudistukseen maltilla, mutta sittemmin on koettu myös erilaisia negatiivisia yllätyksiä muun muassa uudistuksen valtionosuusvaikutuksista. Seuraava taloudellisesti hyvin merkittävä vaikutus piilee sote-kiinteistöissä.
Arvio on, että jopa 30% sote-kiinteistöistä olisi jäämässä pois käytöstä.
Hyvinvointialueiden perustamisvaiheessa alueet sitoutuivat vuokraamaan kuntien omistamat sote-käytössä olevat kiinteistöt 3+1 vuoden ajalle. Tämän ajanjakson jälkeen kuntien on yhtiöitettävä hyvinvointialueille vuokrattavat sote-kiinteistöt ja samalla vuokraehdot neuvotellaan uudestaan. Säästöpaineiden keskellä kamppailevat hyvinvointialueet ovat tehneet jo aktiivisesti palveluverkkoa karsivia linjauksia ja tällä hetkellä arvio on, että jopa 30% sote-kiinteistöistä olisi jäämässä pois käytöstä. Tämä merkitsee vuokratulona 200–300 miljoonaa euroa vuosittain ja voi johtaa yksittäisten kuntien kannalta miljoonien eurojen alaskirjauksiin. Hyvinvointialueet katsovat asiaa ymmärrettävästi optimaalisen palvelutuotannon kautta, koska kiinteistöjen omistus ja siten riskit ovat kunnilla.
Velvoite yhtiöittää kiinteistöihin liittyvä toiminta rajaa kuntien liikkumavaraa.
Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen ongelmatiikan rinnalla edessä on vuokrasopimuksen ehtojen uudelleen neuvottelu, jota ollaan jo joillakin alueilla käynnistämässä alkaneena vuonna. Hyvinvointialueiden luontevana intressinä on saada vuokratasoa alaspäin, kuntien kannalta taas tilanne on sikälikin kimurantti, että vaakakupissa painaa niin kuntatalous kuin toimintaan liittyvät työpaikat sekä asukkaiden lähipalvelut. Velvoite yhtiöittää kiinteistöihin liittyvä toiminta rajaa kuntien liikkumavaraa asiassa.
Hyvinvointialueiden tähän mennessä laatimien palveluverkkosuunnitelmien perusteella ongelmatiikka tulee painottumaan väestöltään supistuviin pieniin ja keskisuuriin kuntiin. Näillä kunnilla on usein myös heikoimmat resurssit osaamisen ja jatkovaihtoehtojen suhteen hallita ongelmaa. Tämä tilanne tiedostaen FCG on yhdessä Kuntaliiton kanssa käynnistämässä keväällä 2024 verkostohanketta, jonka tarkoituksena on tukea sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ongelmatiikan ammattimaista hallintaa. Aiheen ympärillä tulevina vuosina olevat riskit ovat mittakaavaltaan todella huomattavat ja kannustan jokaista kuntaa arvioimaan systemaattisesti omaa tilannettaan ja mahdollisia riskejä.
Lähteet
Kysely paljastaa: Kunnilla huoli sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta | Kuntaliitto.fi
