Sote kaipaa hyvää työkykyjohtamista
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaivaa merkittävä resurssipula. Samalla kun henkilöstön kuormitusta ja työn määrää ovat lisänneet koronaepidemiaan liittyvät uudet tehtävät ja hoitojonojen kasvu, sote-uudistuksen muutostilanne tuo paljon uutta kuormitusta työhön. Riskinä on, että työssä uuvutaan, työkyky heikkenee ja resurssit vähenevät. Joudutaan noidankehään, jossa työssä olevan henkilöstön työtaakka kasvaa, jonka seurauksena sairauspoissaolot kasvavat edelleen ja jopa ennenaikaiset eläköitymiset lisääntyvät. Tätä riskiä pitää taltuttaa panostamalla työkykyjohtamiseen.
Vuoden 2020 Kunta 10-aineisto kertoo, että yhdellä hoitajalla tai lähihoitajalla on vuosittain keskimäärin 26 sairauslomapäivää. Käytännössä tämä vastaa sitä, että 100 henkilön tiimistä 14 kokonaista resurssia on koko ajan poissa. Tekemättömän työn kustannuksina tämä tarkoittaa tässä tiimissä lähes miljoonan euron menoerää, julkisessa sotessa yli 1,5 miljardin euron laskua vuosittain. Näistä lähtökohdista katsottuna on varsin selvää, että meillä ei ole julkisessa sotessa varaa huonoon johtamiseen.
Korkeiden kustannusten lisäksi runsas sairastaminen heikentää työntekijöiden elämänlaatua. Ongelmien ennaltaehkäisy, jäljellä olevan työkyvyn täysimittainen hyödyntäminen ja työssä olon mahdollistaminen parantavat elämänlaatua ja toimintakykyä sekä tuovat mielekästä sisältöä elämään.
Jatkoa silmällä pitäen riittävien ja pysyvien resurssien varmistaminen on hyvinvointialueille avainkysymys. Nyt myös Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut ensimmäiset ehdotuksensa henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi. Haluttiinpa työryhmän ehdottamista toimenpiteistä edistää motivointia, parantaa työhyvinvointia tai sujuvoittaa työnjakoa, löytyy näille kaikille yhteisenä tekijänä se, että on onnistuttava johtamisessa.
Hyvä johtaminen maksaa itsensä takaisin, mutta ensin siihen pitää panostaa.
Hyvällä johtamisella varmistetaan käytössä olevien resurssien optimaalinen hyödyntäminen sekä henkilökunnan viihtyminen. Hyvä johtaminen tuo säästöjä, sillä panostukset työkykyjohtamiseen näkyvät sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä, parempana tehokkuutena, henkilöstön vaihtuvuuden pienenemisenä ja työn houkuttelevuuden paranemisena. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan strategiseen työkykyjohtamiseen sijoitettu euro tulee keskimäärin kuusinkertaisena takaisin. Mutta ensin tähän on panostettava euroja, aivan kuten kaikkeen muuhunkin kehittämiseen.
Noidankehä kyllä talttuu, kun panostetaan oikeisiin asioihin. Sote-sektorilla henkilöstö tekee arvokasta ja arvojensa mukaista työtä ja tälle perustalle ei ole mitenkään mahdotonta rakentaa hyvää työkykyä ja työviihtyvyyttä!
Sote-henkilöstö ansaitsee systemaattista muutosjohtamista
Kehittämällä henkilöstövoimavaroja on organisaatioilla mahdollisuus paitsi parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja palveluiden laatua kuin myös hillitä kasvavia kustannuksia.
Lataa FCG:n Aamukahvin tallenne
Sotehenkilöstön riittävyys ja jaksaminen kovilla – pelastaisiko hyvä johtaminen sotealan?
Lataa FCG:n aamukahvin webinaaritallenne, jossa pureudutaan muun muassa sotehenkilöstön riittävyyteen ja jaksamiseen, työhyvinvointiin, työkykyyn sekä työkyvyn johtamiseen.
