Rakenneuudistus muuttaa sote-kiinteistöjen käyttötarpeita
Hyvinvointialueille siirtyvien hoitorakennusten laajuus on yli 7 milj. kerrosneliötä. (Lähde: Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta,5/2018) Hyvinvointialueille tipahtaakin kerralla paljon kiinteistöjä käsiin: sairaanhoitopiireistä suoraan omistukseen ja kuntien omistamat, nykyisin käytössä olevat sote-kiinteistöt vuokralle. Se, mitä näille kaikille kiinteistölle tapahtuu, on jo nyt ankarassa mietinnässä. Pohdinta tulee vain kiihtymään, kun kiinteistökanta todellisuudessa siirtyy.
Palveluverkkosuunnitelma ohjaa sekä soten sisällöllistä että rakenteellista uudistusta
Tulevan palveluverkon muodostamista ohjaavat hyvinvointialueiden ratkaisut. Väestön tarpeiden tulee ohjata tulevaa palvelujen järjestämistä ja palvelurakennetta. Rakenteellinen uudistus koskee paljolti toimitiloja ja rakennuksia, jotka muodostavat tilaverkon eli palveluverkon fyysisen osan. Sote-uudistuksen rakenneuudistus vaikuttaa väistämättä kiinteistöjen käyttötarpeeseen, joten nykyiseen tilaverkkoon on odotettavissa muutoksia. Alustavia palveluverkkosuunnitelmia ja selvityksiä kiinteistöjen osalta on tehty, mutta päätöksiä voitaneen odottaa vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueiden hallinnot on perustettu.
Palveluiden kokonaisuuden suunnittelulla ja palveluiden tuottamisella hyvinvointialueella on suuri merkitys siihen, miten kiinteistöjä tulevaisuudessa käytetään tai minkälaisia investointitarpeita tai -paineita niihin liittyy.
Kuka sote-kiinteistöjä käyttää jatkossa?
Uusia asiakkaiden palvelupolkuja peilataan olemassa oleviin kiinteistöihin niiden käyttötarkoituksenmukaisuuden, kunnon ja sijainnin mukaan. Palveluiden sijaintia tai etäisyyttä ei lainsäädännössä ole määritetty, mutta laissa asetettua on se, että kaikilla täytyy olla yhtenäinen mahdollisuus käyttää palveluita.
Myös kiinteistöjen omistussuhteet vaikuttavat, sillä osa kiinteistöstä siirtyy hyvinvointialueelle suoraan omistukseen, osa vuokralle. Omistetusta kiinteistöstä voi olla hankalampi luopua, mutta pitkän tähtäimen suunnitelmia tehtäessä kiinteistön todellinen kunto tulisi olla selvillä.
Kiinteistömassan suuruusluokasta ja sote-uudistuksen keskittämissuunnitelmista päätellen lähivuosina on odotettavissa tilanne, jossa kaikkia olemassa olevia sote-kiinteistöjä tai -toimitiloja ei jatkossa enää tarvita. Mitä lähemmäksi siirtymäajan loppua 1.1.2026 tullaan, lisääntyvät kysymykset tarpeettomaksi jäävien kiinteistöjen kohdalla:
- Mitkä ovat tyhjiksi jäävien tilojen ylläpitokulut?
- Löydetäänkö kiinteistölle muuta mielekästä käyttöä?
- Saadaanko kiinteistö myytyä ja mihin hintaan?
- Pitäisikö purkaa ja mitä kustannuksia purkamisesta syntyy?
- Mitä vaikutuksia kunnan taseeseen tuovat mahdolliset alaskirjaukset tai purkukulut?
Tutustu tarjoamiimme sote-uudistuksen palveluihin:
