Puhtaus ja toimintavarmuus edellä – vesitornit huolenpidon kohteina
Vesitornien ja muiden talousvesisäiliörakennusten rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät tietoa ja huolellisuutta.
Puhdas talousvesi on olennainen osa yhteiskunnan hyvinvointia. Valtaosassa Suomea on totuttu siihen, että päivittäin käytettävä vesi on puhdasta ja raikasta. Käyttöveden puhtaudesta on tullut arkipäiväinen itsestäänselvyys, johon keskiverokuluttaja ei juurikaan kiinnitä huomiota. Asian tärkeyteen herätään vasta sitten, kun veden laatu ei olekaan totuttua tai vedensaannissa on katkoksia.
Talousvesi-infran veden laatuun olennaisesti vaikuttava osa on veden varastoinnissa ja verkoston tasaisen käyttöpaineen tasaajana käytetyt vesitornit, muut ylävesisäiliöt ja näiden lisäksi alavesisäiliöt paineenkorottamoineen. Suomessa on paljon iäkkäitä vesisäiliörakennuksia, jotka ovat edelleen käytössä ja siinä asemassa pysyvätkin, kun kunnossapidosta huolehditaan ja elinkaaren jatkamiseen liittyvät suuremmat toimenpiteet suoritetaan ajallaan.
Vesitornien ja muiden vesisäiliörakennusten kuntoa seurataan käyttöhenkilökunnan havaintojen lisäksi erikseen tehtävillä tarkastuksilla, kunto- ja korjaustarveselvityksillä, kuntoarvioilla ja syvällisimmin kuntotutkimuksilla.
Asianmukaiset kulkutiet mahdollistavat vesihygieniaan tai laitoksen kuntoon vaikuttavien seikkojen seurannan.
Olevia vesihuollon kohteita tarkastellessa tulee usein vastaan tilanne, jossa tekniseen huoltokohteeseen, säiliötilan ja rakenteiden tarkastamiseen pääseminen on vaivalloista tai työturvallisuusnäkökohdat huomioiden jopa mahdotonta. Silloin usein käy niin, että tarpeellisissa tarkastuskohteissa jää käymättä, mistä seuraa vesihygieniaan vaikuttavien riskien kasvaminen. Asianmukaiset kulkutiet mahdollistavatkin vesihygieniaan tai laitoksen kuntoon vaikuttavien seikkojen seurannan.
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on julkaissut vuonna 2013 ohjeen RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta, joka on hyvä lähtökohta vesitornien ja muiden talousvesisäiliörakennusten kunnon seurantaan, tarkastustoimenpiteisiin, puuteiden tiedostamiseen ja kohteen korjausten suunnitteluun. Tarkastuksiin ja tutkimuksiin sisällytetään rakenteiden lisäksi arvio laitostekniikan, sähkötekniikan ja ilmanvaihdon kunnosta sekä havainnot toiminnallisista seikoista ja työturvallisuustilanteesta.
Kun vesisäiliörakennuksen selvitykset, tarkastukset tai kuntotutkimukset on tehty, seuraa pohtimis- ja päätösvaihe jatkotoimenpiteistä. Usein kohteen kaikki olennaiset tekijät ovat siinä määrin kunnossa, että välittömiä toimenpiteitä ei tarvita, vaan jatkossakin huolellinen seuranta takaa veden laadun säilymisen ja rakenteiden ja muun tekniikan toimivuuden. Mutta monessa tapauksessa tarkastuksissa ja tutkimuksissa havaitut epäkohdat ovat niin merkittäviä, että niiden poistamiseen tarvitaan jo paljon enemmän huomiota ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat vesilaitoksen talouteen. Siksi säännöllisesti ja määrävälein päivitettävä vesihuollon investointi- ja rahoitusohjelma on tärkeä pysyvän ja toimintavarman vedentoimituksen suunnittelutyökalu.
Varsin iäkkäätkin teräsbetonisäiliöt ovat usein rakenteellisesti hyvässä kunnossa.
Suomen vesitorneista on osa todettu riskirakenteiksi. Näistä tunnetuimpia MJ-elementtivesitornit ja Vantaan Tikkurilan vuonna 2023 purettu suuri elementtivesitorni. KA-jännemenetelmässä käytettyjen Sigma Oval -teräksiä sisältävien jännekaapeleiden rakenteelliset puutteet on tiedostettu syvällisemmin vasta, kun vuonna 2012 Jyväskylän Kangasvuoren vesitorni sortui. Tämän tyypin vesitorneja on vahvistettu teräsbetoni- ja teräspantarakenteilla. Samalla niissä on korjattu usein vesitornin muitakin rakenteita, laitostekniikkaa päivitetty ja toiminnallisuutta parannettu.
Vesitornien tavallisimpia ikääntymisestä johtuvia rakenteellisia vaurioita ovat säälle alttiiden osien vaurioituminen, joista tavallisin on betonin karbonatisoitumisesta johtuva betoniterästen ruostuminen ja sitä seuraava suojabetonipeitteiden lohkeaminen. Myös betonin pakkasrapautuminen on ongelma rakenteissa, joita rasittaa viistosade, sade- tai vuotovesien valuminen. Sitä vastoin varsin iäkkäätkin teräsbetonisäiliöt ovat usein rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Tämä johtuu siitä, että kosteissa olosuhteissa betoni ei juurikaan karbonatisoidu ja säiliön betonin lämpötila on ympäri vuoden vakaa eikä säiliörakenne pääse jäätymään.
Vesitorni voi olla myös kaunis rakennus.
Merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia puutteita omaava vesitorni voidaan korjaamisen sijasta purkaa ja korvata uudella vesitornilla. Tällöin vesisäiliötilavuus ja veden korkeustaso voidaan valita nykyiseen ja tulevaan käyttöön sopivaksi, materiaalit ja toteutusratkaisut valita tutkitusti pitkäikäisiksi ja toiminnalliset sekä vesihygieniaan vaikuttavat seikat järjestää vaatimukset täyttäviksi. Lisäksi uuden vesitornin hankkeessa on mahdollisuus panostaa näkyvän maamerkin estetiikkaan – vesitorni voi olla myös kaunis rakennus. Näin on tehty esimerkiksi FCG:n suunnittelemassa Kirkkonummen vesitornissa.
Juttu on julkaistu alun perin Kuntatekniikka-lehdessä keväällä 2024.
