Pilaantuneen maaperän kunnostuksessa teknologia mahdollistaa vaativatkin projektit
Rakentamishankkeiden työympäristö on pysyvällä tavalla muuttunut. Alihankkijoiden määrä hankkeissa on kasvanut, hankkeiden koot ja vaikeusaste ovat muuttuneet. Työvoimaan kuuluu yhä useammin ihmisiä, jotka eivät puhu suomea ja samasta työporukasta voi löytyä useita kotikieliä. Nämä ovat esimerkkejä muutoksista, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla niin yksityisen kuin julkisen sektorinkin rakennusprojektien johtamiseen ja lopulta onnistumiseen.
Muutos on tuonut mukanaan myös paljon hyvää: työturvallisuus paranee, kun kehittynyt teknologia otetaan täysimääräisesti käyttöön. Tämä mahdollistaa osaltaan sen, että myös vaativissa olosuhteissa – kuten keskellä tiiviisti rakennettua kaupunkia – pystytään toteuttamaan turvallisuusmielessä haastavia pilaantuneen maaperän kunnostushankkeita.
Uudenlaiset työskentelytavat ja kehittyvä teknologia helpottavat: Helsingin Vilhonvuorenkatu uraauurtavana kunnostuskohteena
Tekniset apuvälineet ja kehittyvät työskentelytavat tekevät urakka-alueista turvallisempia kaikille työntekijöille sekä urakka-alueen ympäristön asukkaille ja ohikulkijoille.
Teknologian suomista mahdollisuuksista hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa Helsingin kaupungin rakennushanketta, jossa rakennettiin Vilhonvuorenkadun jatke. Jatkeen ympäristötekninen suunnittelu ja urakanaikainen työmaavalvonta on ollut valtakunnallisestikin merkittävimpiä pilaantuneen maan kunnostuskohteita viime vuosina.
Katua suunniteltiin ja rakennettiin yli viiden vuoden ajan. Jatke on noin 30 metriä leveä, 400 metriä pitkä ja tuettu kaivanto oli syvimmillään yli kuusi metriä syvä. Alue on suurilta osin savipohjan päälle tehtyä meritäyttöä sekä voimakkaasti pilaantunutta entisen kaasulaitoksen aluetta ja rakennettu katu sijaitsee vilkkaalla Suvilahden tapahtuma-alueella. Urakka oli siis haastava suunnitella, toteuttaa ja valvoa. FCG vastasi pilaantuneen maan kunnostuksen suunnittelusta ja valvonnasta.
Esirakentamisen aikana työmaalla vaadittiin poikkeuksellisen huolellista suojainten käyttöä. Työntekijöiden piti käyttää kertakäyttöisiä Tyvek-haalareita, moottoroitua hengityssuojainta, kumisaappaita ja suojaavia hanskoja riskipitoisten työvaiheiden aikana. Työntekijöillä oli myös kaivuun aikana henkilökohtaiset kaasumittarit, joilla seurattiin kaasumaisten haitta-aineiden pitoisuuksia työmaan ilmassa.
Maaperän kaasumaisten haitta-aineiden johdosta suuri osa maamassojen kaivusta toteutettiin suuressa alipaineistetussa teltassa, jonka poistoilma puhdistettiin aktiivihiilisuodattimella. Näin estettiin kaasumaisten haitta-aineiden leviäminen työmaa-alueella ja työmaan ulkopuolelle. Telttakaivun lisäksi kaasujen pitoisuuksia ulkoilmassa tarkkailtiin jatkuvasti urakoitsijan ja ympäristöteknisten valvojien toimesta. Työmaalla FCG:llä oli lisäksi ensimmäistä kertaa käytössä automaattinen kaasumittausjärjestelmä. Järjestelmään kuului kaksi automaattisesti toimivaa mittariyksikköä, jotka mittasivat kaasupitoisuuksia jatkuvatoimisesti ja antoivat etähälytyksen, mikäli ilmassa oli poikkeavia pitoisuuksia. Mittareiden paikkoja siirrettiin työvaiheiden edetessä.
Työmaan suuret haitta-ainepitoisuudet asettivat myös työkoneille normaalista poikkeavia vaatimuksia. Esimerkiksi kaivinkoneisiin vaadittiin tuloilman suodatusjärjestelmä, joka poistaa kaasumaiset haitta-aineet työkoneen hengitysilmasta. Lisäksi kohteella käytettiin ahtaan viemäriputken tyhjennyksessä imuputkella varustettua robottikaivuria.
Kohteelle tulevat työntekijät oli tärkeää perehdyttää huolellisesti työmaan haitta-aineista johtuviin suojautumis- ja vaaratekijöihin. FCG:n valvojat perehdyttivätkin useita satoja henkilöitä työmaa-aikana suomen ja englannin kielellä sekä osittain myös tulkin välityksellä.
Vilhonvuorenkadun jatke avattiin liikenteelle kesäkuussa 2022.
