Pelastavatko tuuli- ja aurinkovoima kuntatalouden?
Kuntajoukko on ollut muutaman vuoden rauhassa taloushuolilta – koronavuodesta alkaen tähän hetkeen talous on ollut valtion avustamana lähes turvassa. Koronavuoden hyvinkin runsaat tuet varsinkin pienille kriisimenettelyyn ajautumassa olevien kuntien talouksille auttoivat paljon, ja vielä tänä vuonna sote-uudistuksesta johtuen kuntien talous on ylijäämäinen. Kuluvan vuoden jälkeen totuus alkaa olla toisenlainen ja iso osa varsinkin pienistä, mutta myös vähän suuremmistakin kunnista on syöksymässä vaikeuksiin. Varsinkin velkaantuneet pienet kunnat ovat ongelmissa, koska koron nousua ei pystytä kompensoimaan muuttuneen rahoitusjärjestelmän vuoksi kuin veronnostolla.
Uusiutuva energia voi kuitenkin tarjota monelle kunnalle pelastusrenkaan. Esimerkiksi Kyyjärven kunta oli arviointimenettelyssä, mutta sekin selvisi lopulta itsenäiseksi kunnaksi vahvasti etunojassa – kiitos tuulivoiman.
Tuulipuistoja nousee nyt kovaa vauhtia – taloudellinen merkitys on valtava
Tuulivoimaa on tulossa koko maahan paljon ja valtavat investointirahat vaihtavat omistajaa. Suurin pääomasijoitus saatiin Myrsky Oy:lle, jopa 2,3 miljardia euroa vihreään energiaan. Jokainen järkevä kunta, jossa olisi mahdollisuus rakentaa tuulivoimaa, onkin nyt liikkeellä. Mitä pienempi kunta ja suurempi voimaloiden määrä, sitä suurempi mahdollisuus maksaa lainansa pois ja alentaa kunnallisveroprosenttiaan. Tämän voisi kuvitella tuovan pienten kuntien alueille elinvoiman ja kuntalaisten terveyden edistämiseen vaadittavia lisätuloja – ja luultavasti kunta, jonka veroprosentti on lähellä nollaa tai jopa nolla, on houkutteleva myös muuttajille.
Tuulivoimaan koetetaan panostaa myös valtion tasolla: Kiinteistövero kytkettiin osaksi verotulon tasausta sote-uudistuksen yhteydessä edellisen hallituksen aikana, ja tämän voi uskoa houkuttelevan uusiakin kuntia tuulivoiman saamiseksi.
Tuulivoimayhdistyksen mukaan eniten tuulivoimaa on tällä hetkellä Pyhäjoella, Pyhännällä ja Simossa, kun suhteutetaan määriä kunnallisveroprosentteihin. Tuulivoimayhdistyksen tilastoinnin perusteella eniten tuulivoimaa olisi tulossa Lestijärvelle, Hyrynsalmelle ja Siikajoelle Kyyjärven seuratessa perässä.
Tuulivoiman taloudellinen merkitys on joillekin kunnille erittäin merkittävä. Oheiseen taulukkoon kokosimme suurimmat tuulivoimasta hyötyjät siten, että laskimme, mikä tuulivoiman merkitys on kunnallisveroprosentteina. Vertailun vuoksi listasta löytyy kunnallisveroprosentti vuodelle 2023. Kaksi eri taulukkoa kuvaavat niin nyt toiminnassa olevia tuulipuistoja kuin valmisteilla olevia tuulipuistoja.
Tuulivoiman merkitystä voidaan korostaa vielä laskemalla se tuulimyllyjen määrä, jolla kunta pystyisi kattamaan lisääntyvällä kiinteistöverolla koko kunnan kunnallisverokertymän. Kuten oheisesta taulukosta näkyy, joillakin pienillä kunnilla nollaveroprosenttiin vaadittavan tuulivoiman määrä ei ole suuri. Käytimme laskennassa vuotuisen kiinteistöveron määränä 35 000 euroa/tuulivoimala.
Tuleeko aurinkovoimasta kunnille uusi tulonlähde?
Aivan uusi ulottuvuus on tulossa aurinkovoimasta, jonka rakentaminen ei herättäne yhtä suuria intohimoja kuin tuulipuistot. Suuret aurinkovoimalat eivät ole aivan yhtä hyviä tulonlähteitä kunnalle kuin tuulivoimalat, mutta niilläkin on suuri merkitys. Suomessa on tälläkin hetkellä tekeillä hyvin suuria aurinkovoimaloita, joiden tuotto kunnalle tulee olemaan hyvä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Uuteenkaupunkiin tuleva voimala, jonka kiinteistöverotuotto on 700 000–800 000 euroa vuodessa. Hyvä lisä sopeutuspaineissa olevan kunnan talouteen! Suuria aurinkovoimaloita ollaan suunnittelemassa Uudenkaupungin lisäksi ainakin Huittisiin, Ulvilaan sekä Säkylään.
Aurinkovoiman etuna tuulivoimaan verrattuna on se, että sitä voidaan sijoittaa kaikkialle Suomeen, jos muut olosuhteet sen sallivat. Näin myös Itä-Suomi voi päästä osaksi vihreän energian mukanaan tuomista taloudellisista hyödyistä, vaikka puolustusvoimat eivät katsoikaan hyvällä tuulivoimahankkeita isoissa osissa Itä-Suomea.
Kuntien on etsittävä uusia tulonlähteitä
Kuntien talous on ahtaalla. Varsinkaan pienten kuntien elinvoimaa ei saada edistettyä veroprosenttia korottamalla – korotus voi pienimmissä kunnissa tuoda vain reilun 100.000 euron tuoton, mutta samalla ajaa ihmisiä katselemaan ympäröiviin kuntiin huokeampien veroprosenttien toivossa. Korkomenojen kasvu iskee lujasti juuri velkaisiin pieniin kuntiin. Sote-uudistus vei paljon tehtävistä pois, mutta niin se vei myös valtavasti verotuloja. Tämän vuoksi vihreä energiaa – joka on itsessäänkin järkevä sijoitus tulevaisuuteen – kannattaa ajatella uutena tulonlähteenä ja kunnan elinvoimaisuuden vahvistajana.
Toinen pohdinta on se, millaista syvempää yhteistyötä kuntien välillä voitaisiin näissä asioissa tehdä. Joitakin tuulipuistoja sijaitsee jo nyt useiden kuntien yhteisalueella. Tällaisesta yhteistyöstä hyötyy koko alue.
