Onko Suomesta tulossa energiavientimaa?
Suomessa tapahtuu uusiutuvan energian saralla paljon – ja hyvä niin!
Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana erityisesti tuulivoimainvestointien myötä ja kun lämmityksessä fossiilisia polttoaineita on korvattu hukkalämmöllä ja puupolttoaineilla. Kaukolämmön tuotannossa uusiutuvan osuus on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä on 23-kertaistunut vuodesta 2012. Tuulivoimahankkeiden alkuvaiheen selvityksiä oli alkuvuonna 2023 käynnissä 10 kertaa Suomen sähköntuotantoa vastaava määrä. Vaikka kaikki esiselvitykset eivät johdakaan toteutukseen, on kasvupotentiaali edelleen suuri. Seuraavaksi kasvu alkaa kiihtyä merituulivoimassa.
Vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin vielä 2020-luvulla. Nyt olemme saavuttaneet jo yli 40 prosentin osuuden.
Kuten monessa muussakin asiassa, tässä kansainvälinen toimintaympäristö vauhdittaa meitä. Esimerkiksi Venäjän sotatoimet ovat vaikuttavat energiamurrokseen monilla tavoilla. Talouspakotteiden myötä Euroopan maat ovat pääosin lopettaneet fossiilisten polttoaineiden hankkimisen Venäjältä. Suomi käytännössä lopetti fossiili- ja puupolttoaineiden tuonnin kesään 2022 mennessä, vaikka ne vastasivat jopa kolmannesta energiastamme. Korvaavaa energiaa on saatu edistämällä kotimaisen puupolttoaineen tarjontaa, vauhdittamalla siirtymää hiilineutraaliin energiaan ja hankkimalla korvaavia polttoaineita muilta toimittajilta.
Tuotammeko energiaa riittävästi ja mihin se kuluu?
Vuonna 2022 fossiiliton sähköntuotanto nousi uuteen ennätykseen. Sen osuus oli 89 % kotimaisesta tuotannosta vastaten 75 prosenttia sähkön kulutuksesta. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi 41 prosenttia edellisestä vuodesta. Tuulivoimalla katettiinkin peräti 14,1 prosenttia sähkön kulutuksesta. Alkuvuonna 2023 tuulivoima, ydinvoima ja aurinkovoima ovat jatkaneet kasvuaan. Olkiluoto 3:n valmistuttua Suomi on lähempänä tuonnin ja viennin tasapainoa. Ajoittain voimme olla myös sähkön viejä.
Öljy on ylivoimaisesti merkittävin energian tuontituote. Vaikka öljyn käyttö on ollut loivassa laskussa 2000-luvulla, on omavaraisuus liikenteen, maatalouden ja työkoneiden energiassa vielä kaukana.
Suomessa energiasta käytetään teollisuudessa lähes puolet. Toinen puoli rakennuksissa, liikenteessä, palveluissa ja maataloudessa. Puhtaan energian kasvu auttaa korvaamaan fossiilisenergiaa näissä kaikissa, mutta teollisuudessa se voi luoda myös täysin uusia mahdollisuuksia. Uusiutuvan sähkön tuotannon myötä sähkön hintaa tulee vaihtelemaan ja olemaan ajoittain nollassa tai jopa negatiivinen – tässä on markkinarako joustavaan energiankäyttöön kykenevälle teollisuudelle. Energian varastoinnin ja joustojen avulla uusiutuvan sähkön hinta voi muodostua eurooppalaisittain vertailtuna varsin kilpailukykyiseksi.
Nykyteollisuudestamme metsäteollisuus on selvästi suurin energiankäyttäjä. Sen lisäksi metalli- ja kemianteollisuudessa on energiaintensiivisiä prosesseja. Näiden teollisuusalojen uudistuminen ja uusi kasvu kytkeytyy puhtaan energian kasvuun, johon Suomessa on hyvät edellytykset.
Energiavientimaaksi – vai jotain vielä kunnianhimoisempaa?
Näyttää selvältä, että energiantuotanto Suomessa on fossiilitonta 2030-luvulla. Enää ei ole niinkään mielenkiintoista pohtia, onnistuuko muutos, vaan mitä siitä seuraa. Mitä puhtaalla energialla saadaan aikaan? Suomi on kytkeytynyt pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen energiamarkkinaan ja voi toki viedä energiaa sähkönä tai vaikkapa vetynä tai sen jatkotuotteina.
Kansantalouden kannalta suurempi voitto olisi kuitenkin, jos puhtaan energian kasvu loisi kasvuedellytyksiä nykyisille ja uusille teollisuudenaloille ja palveluille. Teollisuusyritysten asiakkaat vaativat entistä vastuullisempaa tuotantoa, joten Suomessa tuotettu tuote voisi olla myös arvokkaampi kuin fossiilienergiaa käyttävässä kilpailijamaassa. Puhdasta energiaa maailman onnellisimmassa maassa – meillä on edellytykset nousta erittäin houkuttelevaksi investointikohteeksi juuri puhtaan energiatuotannon ansiosta. Samalla on kuitenkin huolehdittava ilmastonäkökulman lisäksi myös muista vastuullisuusasioista, kuten luontovaikutuksista ja oikeudenmukaisuudesta koko valmistus- ja toimitusketjussa.
Nyt tarvitaan esteiden raivaamista!
Kun kirjoitamme tätä tekstiä, hallitusneuvottelut ovat juuri Säätytalolla meneillään. Puhtaan energian tuottaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat nousseet otsikoihin saakka. On selvää, että jos haluamme rakentaa samalla kestävämpää maailmaa ja parempia toimintaedellytyksiä Suomessa oleville ja tänne syntyville ja saapuville yrityksille, tarvitaan esteiden raivaamista uusiutuvan energian tieltä.
Miten sitten?
Esimerkiksi luvituksen ennakoitavuutta voisi parantaa asettamalla sitovat käsittelyajat kaava-, ympäristövaikutus-, ympäristölupa- ja rakentamislupamenettelyille. Virastojen toimintaa voisi yhtenäistää tai yhdistää, ja rakentaa koko prosessi uuden liiketoiminnan edistämisen näkökulmasta. Suomen tulisi myös hyödyntää EU-sääntelyssä esiin nousseita tapoja nopeuttaa vihreän siirtymän hankkeiden käsittelyä ja osoittaa niille ennakkoon erityisen soveltavia toteutuspaikkoja. Luvitusprosessi tulisi voida hoitaa yhteisessä digitaalisessa järjestelmässä. Monta lupaa vaativissa hankkeissa selkeyttä toisi periaate yhdestä valituksesta per yksi hanke.
Muun muassa näistä toimenpiteistä voi lainsäätäjä pitää huolen. Markkinat pitävät huolen lopusta.
Joona Turtiainen,
Johtaja, edunvalvonta
Energiateollisuus Ry
Jari Lappalainen
Liiketoimintajohtaja, Uusiutuva energia
FCG Finnish Consulting Group
