Näin luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta tuulivoimahankkeissa
Tuulivoimaa rakennetaan Suomessa vauhdilla – sillä on todella merkittävä rooli, kun Suomi siirtyy kohti fossiilivapaata energiatuotantoa. Selvitimme puolustusvoimien sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta vuonna 2022 tuulivoimahankkeiden esteitä Suomessa, ja luontoarvot nousivat yhdeksi syyksi tuulivoimahankkeiden toteutumattomuudelle. Huoli luonnon monimuotoisuuden kärsimisestä tuulivoiman rakentamisessa nousee ajoittain esiin julkisessa keskustelussakin. Miten siitä pidetään tuulivoimahankkeissa huolta?
Linnusto- ja luontoselvitykset luovat pohjan
Hankealueilla toteutetaan laajat linnusto- ja luontoselvitykset hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Suurissa hankkeissa tämä tehdään YVA-menettelyn – ympäristövaikutusten arvioinnin – yhteydessä ja pienemmissä hankkeissa kaavoitusvaiheen alussa. Näin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet voidaan huomioida hankkeiden suunnittelussa. Tätä suunnittelua – kuten myös selvitysten riittävyyttä – ohjaa alueellisen ELY-keskuksen yhteysviranomainen.
Luontoselvityspaletti on hyvin laaja. Siihen sisältyy pääsääntöisesti aina selvitys pöllöistä, kanalintujen soidinpaikoista, liito-oravista, pesimälinnustosta, lintujen kevät- ja syysmuutosta, lepakoista sekä kasvillisuudesta ja luontotyypeistä. Selvitykset räätälöidään aina alueen ominaisuuksien perusteella. Tämän räätälöinnin myötä selvitykset tehdään myös muista suojelullisesti arvokkaista lajeista, jos alueella arvioidaan olevan potentiaalia niille. Jos taas alueella pesii kookkaita petolintulajeja, kuten kotkia tai sääksiä, alueella tehdään usein myös petolintujen lentoreittiseurantaa.
Selvitykset tehdään maastossa ja ne voivat käsittää useiden kymmenienkin maastopäivien työpanoksen ja satoja kartoitustunteja aikaisesta aamusta aina yöhön saakka. Selvitykset tekevät kuhunkin lajiryhmään perehtyneet asiantuntijat, kuten biologit, luontoselvittäjät ja linnustoasiantuntijat.
Erityistä huomiota kiinnitetään luonnonsuojelualueisiin ja Natura-alueisiin. Niille Natura-alueille, joille arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia, laaditaan Luonnonsuojelulain 65§:n mukainen Natura-arviointi.
Arvokkaat alueet rajataan ja suojataan
Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet, kuten uhanalaisten luontotyyppien edustavat esiintymät tai huomionarvoisten lajien elinympäristöt, rajataan paikkatietomuotoon. Tämän jälkeen pohditaan, millaiset suojavyöhykkeet niille tulisi olla, jotta niiden ominaispiirteet voidaan turvata. Suojavyöhyke voi vaihdella muutamista kymmenistä metreistä kilometreihin. Esimerkiksi kallioluontokohteille, jotka eivät ole alttiita vaikkapa pintavesivaikutuksille, voi riittää 50 m suojavyöhyke, joka ehkäisee reunavaikutuksen. Toisaalta taas esimerkiksi sääksen pesimäpaikalle piirretään lähtökohtaisesti 2 km suojavyöhyke, jotta törmäys- ja häiriövaikutuksia voidaan lieventää.
Arvokohteet ja tarvittavat suojavyöhykkeet toimitetaan mahdollisimman pian maastotöiden jälkeen tiedoksi hanketoimijoille, jotka vastaavat tuulivoimahankkeiden suunnittelusta. Näin kohteet voidaan huomioida voimaloiden, huoltotiestön, sähkönsiirtoreittien tai sähköasemien sijoitussuunnittelussa. Luontoselvitykset ohjaavat siis suoraan hankkeen suunnittelua
Selvitykset vaikuttavat hankkeiden laajuuteen ja sisältöön
Selvitysten pohjalta käydään vuoropuhelua hanketoimijan kanssa ja koko hankkeen suunnittelua ohjataan suuntaan, jossa merkittäviltä vaikutuksilta luonnon monimuotoisuuteen vältytään. Voimalamääriä voidaan vähentää ja voimaloita siirtää pois herkempien alueiden läheisyydestä luontoselvitysten tulosten perusteella.
Linnusto- ja luontoselvitysten tulosten perusteella voidaan antaa myös suosituksia esimerkiksi hankkeen rakentamisen ajoittamiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että rakentamisajankohdassa otetaan huomioon jonkin herkän petolintulajin pesimäaika tai metsäpeuran vasonta-aika.
Natura-alueiden osalta hankkeille pyritään vuorovaikutuksessa hanketoimijan kanssa löytämään sellainen toteutustapa, jolla ei muodostuisi merkittäviä vaikutuksia Natura-alueelle. Osana Natura-arviointia voidaan esittää myös mahdollisia lieventäviä toimenpiteitä, jotka voivat olla hankkeen toteuttamiskelpoisuuden ehtona.
Toisinaan aiheutuvia vaikutuksia voidaan kompensoida. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tekopesien rakentamista isoille petolintulajeille kauemmas tuulipuistosta. Tässä tulee tapahtumaan myös muutosta, sillä uuteen luonnonsuojelulakiin kirjattu vapaaehtoinen kompensaatio tekee tuloaan. Suomessakin on meneillään selvityksiä, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia kompensoida tuulivoimahankkeiden luontovaikutuksia esimerkiksi suojelemalla tai ennallistamalla alueita toisaalla. Tässä ollaan vielä pilottivaiheessa, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta tämä on merkittävässä roolissa.
Pitkä kokemus ja kertynyt tieto auttavat
Meillä FCG:llä on tehty myös laajoja seurantatutkimuksia, jossa on seurattu pesimälinnustoa sekä muuttolinnustoa sekä rakenteilla että jo toiminnassa olevien tuulivoimapuistojen alueilla. Näin on saatu arvokasta tietoa tuulivoiman vaikutuksista linnustoon Suomen olosuhteissa. Tätä tietoa käytetään edelleen uusien hankkeiden vaikutusten arvioinnin tukena.
Tuulivoimahankkeissa otetaan vahvasti huomioon luonnon monimuotoisuus – jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi lähtökohtaisesti hankkeita pyritään sijoittamaan alueille, joilla ei esiinny merkittäviä luontoarvoja, kuten muuttolinnuston kannalta merkittäviä levähdysalueita tai suojelualueita. On tärkeää, että kun pyritään yhteen hyvään – fossiilisista polttoaineista irtautumiseen – ei tulla tehneeksi hallaa toiselle arvokkaalle asialle.
