Miten kaavoituksella vaikutetaan alueiden väliseen eriytymiseen?
Alueiden välinen eriytyminen, eli segregaatio keskusteluttaa. Haaste koskettaa lähinnä suuria kaupunkeja, joissa asuinalueiden välillä voi olla suuriakin eroja siinä, millaisista sosioekonomisista taustoista asukkaat tulevat. Kehitys on usein kiihtyvä: kun alueen väestö yksipuolistuu, kehitystä on vaikea kääntää ilman määrätietoisia toimenpiteitä.
Haaste on ennen kaikkea kaupunkisuunnitteluun liittyvä, vaikka keskustelua siihen liittyen käydäänkin usein kaupungin palveluiden, kuten koulutuksen kautta. Koulut joutuvatkin tällä hetkellä julkisessa keskustelussa paikkaamaan kaupunkisuunnittelussa tapahtuneita virheitä.
Onnistunut kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus on avain kaupunginosien välisen eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi. Miten? Neljä huomiota!
Kaupunkirakenne ja asumismuodot eivät saa yksipuolistua
Sekoittunut kaupunkirakenne tarkoittaa sitä, että asuminen, työpaikat, palvelut ja muut kaupungin toiminnot sijaitsevat rakennetussa ympäristössä lomittain sen sijaan, että ne olisivat eroteltuina omille alueilleen. Kaikille hyvä kaupunki on sellainen, jossa ihmisten moniin tarpeisiin vastataan lähellä. Siksi sekoittunut kaupunkirakenne on tavoittelun arvoinen myös alueellisen eriytymisen näkökulmasta.
Eriytymisen näkökulmasta on tärkeää sekin, että asumismuodot eivät jollain alueella yksipuolistu. Vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen kaavoittaminen samalle alueella pitää huolen siitä, että erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevat ihmiset eivät kuplaudu omille asuinalueilleen. Tämä on tärkeää paitsi kaupungin palveluiden toimivuuden, myös yhteiskunnallisen eheyden näkökulmasta.
Asuin- ja elinympäristön laatua pitää kehittää jatkuvasti
Sen lisäksi että rakennetaan uusia kaupunkirakenteeltaan ja asumisen omistusmuodoilta sekoittuneita kaupunginosia, on tärkeää kohentaa myös olemassa olevien asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä asukkaiden asumistyytyväisyyttä ja palveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaan lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollistamista tavalla, jossa huomioidaan edelleen erilaiset asumisen vaihtoehdot. Tämä on myös tapa korjata aiemmin kaupunkisuunnittelussa tapahtuneita virheitä: jos aiemmin tehdyt ratkaisut ovat yksipuolistaneet asuntokantaa, lisä- ja täydennysrakentamisella sitä voidaan muovata.
Haasteellisiksi koetuiltakin alueilta löytyy usein vetovoimatekijöitä, vahvuuksia tai arvoja, joita vahvistamalla ja esiin nostamalla asuinalueen imagoa saadaan parannettua. Tällaisia asioita voivat olla vaikkapa luonto ja ympäristö, historia, kulttuuri tai arkkitehtuuri.
Kaupungin kannattaa investoida tasaisesti eri kaupunginosiin
Kaupunginosien pitää olla tasavertaisia maankäyttö- ja investointipäätöksissä. Elinvoimaa kannattaa lisätä tai ainakin ylläpitää tasaisesti muuallakin kuin siellä, missä kaupungin keskusta tai kärkihankkeet sijaitsevat. Jos alueelle ohjataan investointeja, se on signaali niin asukkaille kuin sijoittajille ja rakennuttajille siitä, että aluetta halutaan kehittää ja siihen satsata. Palveluverkko, kuten koulu-, päiväkoti-, sote-, hyvinvointi- sekä nuoriso- ja liikuntapalvelut, on tässä erittäin suuressa roolissa.
Kaikkien kaupunginosien pitää olla saavutettavissa
Kotitaloudet valitsevat yleisesti ottaen asuinpaikkansa kaupungin eri alueilta ottaen huomioon asunnon sijainnin tuottamat hyödyt sekä asumiseen ja matkustamiseen liittyvät kustannukset. Saavutettavuus monipuolisten ja laadukkaiden palveluiden ääreen on erityisen tärkeää kaikille ikäryhmille ja tuloluokille. Tähän liittyy myös joukkoliikenteen saavutettavuus. Hyvällä saavutettavuudella on kaupunkien kehittämisessä hyvin monipuolinen kerrannaisvaikutus – ja ”positiivista polkuriippuvuutta” aiheuttava vaikutus, niin segregaation estämiseksi kuin investointienkin houkuttelemiseksi alueille. Isoissa asukastiheydeltään tiheissä kaupungeissa käveltävyys on erityisen tärkeä huomioitava seikka – näin hyvä saavutettavuus, asuin- ja elinympäristön laatu sekä sekoittunut kaupunkirakenne muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden.
Saavutettavuus monipuolisten ja laadukkaiden palveluiden ääreen on erityisen tärkeää kaikille ikäryhmille ja tuloluokille.
Kukaan ei halua kuulla tai ajatella asuvansa huonolla alueella, jossa on pelkkiä ongelmia. Olennaista onkin, että huolella ja ajatuksella tehtävän kaupunkisuunnittelun lisäksi asukkaiden äänelle annetaan arvo. On tärkeää, että asukkaita osallistetaan ja kuullaan aina silloin, kun tehdään heidän asuinympäristöään koskevia päätöksiä. Näin saadaan myös tietoa siitä, mikä on asukkaille omassa kaupunginosassa toisaalta säilyttämisen ja toisaalta kehittämisen arvoista – jokaiselta alueelta kun löytyy näitä molempia.
