Mitä kuntayhtiöiden pitäisi tietää kestävyysraportoinnista juuri nyt?
Yritysten rooli on noussut yhtä merkittävämpään asemaan ympäristöongelmiin ja sosiaalisiin epäkohtiin puututtaessa. Nyt myös kuntayhtiöiden odotetaan huomioivan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet osana liiketoimintaansa.
Yritysvastuun ja sen sisällön muotoutumiseen ovat vaikuttaneet ajansaatossa yleisen ymmärryksen lisääntyminen, eri sidosryhmien, kuten kuluttajien ja sijoittajien vaatimukset sekä muuttuva ja kiristyvä lainsäädäntö, josta esimerkkinä kestävyysraportointidirektiivi (CSRD).
Mikä on CSRD- direktiivi?
Kestävyysraportointidirektiivi, eli CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n sääntelykehys, jonka myötä useita yrityksiä, kuten myös kriteerit täyttäviä kuntaomisteisia osakeyhtiöitä tulee koskemaan pakollinen kestävyysraportointi. Pitkällä tähtäimellä CSRD:n tavoitteena on tuoda kestävyysraportointi samalle tasolle tilinpäätöstietojen raportoinnin kanssa.
CSRD-direktiivin mukaisesti yritysten tulee tunnistaa toimintansa kannalta olennaisimmat vaikutukset ympäristöön, ihmisiin, yhteiskuntaan ja talouteen. Tämän lisäksi yrityksen on tunnistettava, miten ympäristö, ihmiset ja yhteiskunta vaikuttavat yritykseen taloudellisesti. Olennaisten asioiden tunnistamisesta käytetään nimitystä kaksinkertainen olennaisuus.
Kestävyystietojen raportoinnissa yritysten on raportoitava Euroopan kestävän kehityksen raportointistandardeja (ESRS) noudattaen.
Miksi kestävyydestä raportoidaan?
Yritysten vastuullisuusraportoinnin juuret juontavat 1980- luvulle, jolloin yritykset raportoivat pääasiassa ympäristövaikutuksistaan. Taustalla oli tarve saada tukea yritysten esittämille ympäristöväittämille. Pelkät väittämät eivät siis riittäneet, vaan väitteiden taustalle tarvittiin näyttöä.
Vaikka nykyisin vastuullisuusraportointi kattaa myös muut kuin vain ympäristönäkökohdat, on tausta-ajatus pysynyt samana. Tarkoituksena on tuoda vastuullisuusväittämille perusteet, parantaa sidosryhmien tiedontarpeita, lisätä yritysten toiminnan läpinäkyvyyttä ja parantaa raportoitujen tietojen vertailtavuutta. CSRD-direktiivin tarkoituksena on vastata juuri näihin tarpeisiin asettamalla raportointi pakolliseksi ja tiedoiltaan kattavamaksi.
Vaikka kaikki kuntayhtiöt eivät kuuluisikaan CSRD-direktiivin piiriin, on vapaaehtoisesta raportoinnista tai olennaisuuden arviosta monia hyötyjä.
Myös kuntayhtiöiden keskeinen rooli palveluiden tuottajana edellyttää vastuullisuusasioiden huomioimista ja johtamista osana päivittäistä työtä.
Asiantuntijoiden mukaan kuntien omistamiin yhtiöihin on siirtynyt huomattava määrä varallisuutta sekä velkaa. Näin ollen taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kuntayhtiöiden hallinnossa tehtävät päätökset tärkeässä asemassa. Toiseksi vastuullisuuteen kytkeytyvät teemat ovat merkittävä osa-alue liiketoimintaosaamisessa, johon sisältyvät muun muassa johtaminen, talous ja juridinen osaaminen. Tämä korostuu erityisesti markkinoilla toimivilla kuntayhtiöillä. Onkin perusteltua väittää, että vastuullisuusasiat tulee huomioida kuntayhtiöiden toiminnassa, vaikka yhtiö ei kuuluisikaan CSRD-direktiivin piiriin.
Mitä hyötyä kestävyysraportoinnista on kuntayhtiöille?
- Sidosryhmien on mahdollista saada asianmukaista tietoa yhtiön toiminnasta kestävyydestä.
- Raportointi auttaa luomaan yhtenäisen ja kattavan pohjan kerätylle tiedolle. Erilliset tietopyynnöt ja tiedustelut voivat vähentyä, kun kaikki tieto on samassa paikassa.
- Parhaassa tapauksessa raportointi voi toimia vuoropuhelun ja viestinnän keinona eri sidosryhmien välillä. Vastuullisuus ja sen edistäminen tulevat näkyviksi sidosryhmille viestinnän keinoin.
- Hyvin hoidettu vastuullisuustyö ja raportointi voi parantaa yhtiön mainetta eri sidosryhmien keskuudessa.
- Kestävyysraportointi voi kirkastaa ja selkeyttää tehtävää vastuullisuustyötä yhtiölle ja sidosryhmille.
- Kunnat, päättäjät ja viranomaiset voivat hyötyä kerätystä tiedosta ja käyttää niitä apunaan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvässä politiikassa.
- Raportointi ja kestävyystavoitteiden toteuttaminen tukee omistajakuntien kestävyystavoitteiden saavuttamista.
- Kestävyysraportointi ja olennaisten asioiden tunnistaminen on tärkeä osa riskienhallintaa.
Mikä kaksoisolennaisuusanalyysi? Olennaisuuden arviointiprosessi on keskeinen osa jokaisen yhtiön vastuullisuustyöskentelyä. Olennaisuusanalyysi on prosessi, jossa tunnistetaan yhtiön toiminnan kannalta keskeisimmät kestävyysseikat ja niihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
