Miksi investoida vihreään matkailuun?
Maailman matkailupäivää vietettiin 27.9.2023. Tänä vuonna matkailupäivän teemana on vihreät investoinnit. Ensimmäisenä mieleen voivat tulla perinteiset ”kovat” investoinnit vaikkapa rakennuksiin tai toimintaympäristön rakenteisiin. Aihetta on kuitenkin syytä tarkastella laajemmasta näkökulmasta: matkailualan panostuksina kestäviin ja vastuullisiin toimintatapoihin ja palveluihin.
Kestävyydellä on monta ulottuvuutta
Vastuullinen matkailu ottaa huomioon kaikki kestävyyden ulottuvuudet. Tyypillisintä matkailualalla on kehittää ja tarkastella toiminnan vastuullisuutta ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta (mm. luonnonvarojen kestävä käyttö, taloudellisesti tehokas ja ympäristöä säästävä toiminta ja kasvu velkaantumatta). Sosio-kulttuurinen kestävyys kuitenkin puhuttaa julkisuudessa yhä enemmän: paikallisten suhtautuminen matkailun kehittämiseen, inklusiivisuus, kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen, työolot ja niin edelleen.
Matkailun kestävyyteen kohdistuu ilmastonmuutoksen myötä valtava uudistumistarve. EU:n Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma on tähänkin hyvä tarkastelukehikko. Green Dealin tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja muuttaa samaan aikaan alueen talous kestäväksi siten, että vihreä siirtymä hyödyttää sekä yrityksiä että kansalaisia. Tavoitteiden saavuttamisessa olennainen työkalu on digitaalisuus, ja usein puhutaankin vihreästä ja digitaalisesta kaksoissiirtymästä. Siirtymän ytimessä ovat myös oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus, joten ei pidä unohtaa mietinnässä olevien kehittämistoimien ja investointien sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
Maailman matkailujärjestö UNWTO on myös päivittänyt matkailuinvestointien viitekehyksen koronan jälkeiseen tilanteeseen. Siinä nostetaan esille investoinnit ihmisiin (People) koulutuksen kautta, ympäristöön (Planet) kestävyysnäkökulmasta sekä vaurauteen (Prosperity) nuoriin ja innovaatioihin panostamalla.
Miksi investoida vihreyteen
Kovenevassa kilpailussa vastuulliset toimintatavat ja niiden näkyvä esille nostaminen ovat elinehto niin matkailuyrityksille kuin matkailualueillekin. Ihmisten arvomaailma on muutoksessa, ja muuttunut ajattelu näkyy yhä enemmän matkakohteiden valinnassa ja ostopäätöksissä. Matkailijoille näkyvät ensimmäiseksi veden ja energian käyttöön, kierrätykseen ja hävikin vähentämiseen liittyvät panostukset, lähellä tuotetun ruuan saatavuus tai paikallisen kulttuurin korostaminen palveluissa. Merkittäviä kustannussäästöjäkin voi saavuttaa investoimalla vaikkapa energiatehokkuuteen tai digitaalisiin ratkaisuihin.
Vihreys ja ilmastotavoitteet korostuvat myös rahoituksessa, ja se koskee niin julkista hankerahoitusta kuin pankkien luotonantoakin. Tärkeänä ohjenuorana on ns. kestävän rahoituksen taksonomia ja siihen sisältyvä DNSH-periaate (Do No Significant Harm, ei merkittävää haittaa), jonka mukaan rahoitettavat toimet eivät saa olla ristiriidassa EU:n kuuden ympäristötavoitteen kanssa. Nuo tavoitteet – kaikki relevantteja matkailualan kannalta – ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Mistä sitten rahat?
Rahoitusta vihreän siirtymän mukaisille hankkeille löytyy varmasti. Esimerkiksi vähintään 30 % kaikesta EU-rahoituksesta – oli se sitten kansallisesti jaettavaa tai EU:n kansainvälisistä ohjelmista haettavaa – osoitetaan vihreisiin investointeihin. Matkailulle erityisesti korvamerkittyä rahoitusta ei kuitenkaan ole juurikaan saatavilla, joten omia ideoita on hyvä peilata eri ohjelmissa korostuviin aihealueisiin ja etsiä sitä kautta sopivaa rahoituslähdettä. Isoja teemoja ovat vaikkapa ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, energiatehokkuus ja kiertotalous sekä läpileikkaavana lähestulkoon aina digitaalisuus. Myös osaamisen merkitystä painotetaan. Ja jos tavoitteet ovat korkealla, kannattaa näissäkin teemoissa miettiä EU:n kansainvälisten rahoitusohjelmien hyödyntämistä. Niissä rahoituksen haku vaatii toki enemmän työtä ja aikaa, mutta vastaavasti rahaakin on enemmän tarjolla ja avustusprosentit korkeampia – yrityksillekin.
Kulttuurista kestävyyttä edistävää kansainvälistä yhteistyötä tehdään matkailukentällä mm. Euroopan neuvoston kulttuurireittien kehittämisessä. Kulttuurireittien avulla pyritään lisäämään tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä ja arvoista ja vahvistamaan kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä työllistämään kulttuuripalveluiden tarjoajia. Rahoitusta kansainvälisten kulttuurimatkailureittien kehittämiseen voi löytää esimerkiksi Interreg-ohjelmista.
Lisätietoa kansainvälisistä ohjelmista löytyy esimerkiksi Euroopan komission julkaisemasta matkailun rahoituksen verkko-oppaasta ja Business Finlandin EU-rahoitusneuvontapalvelun sivuilta. Ja aina voi toki kysyä meiltäkin!
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme
