Maaseudustako merkittävä energialähde?
Vuonna 2050 kaksi kolmesta maailman asukkaasta asuu kaupungissa – vuonna 1950 heitä oli vain kolmannes. Valtioneuvosto selvitti Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisia kehityssuuntia ja niiden kestävyyttä PERUS-SKENE-hankkeessa, ja myös sen perusteella voi turvallisesti todeta, että Suomessa kaupungistuminen tulee jatkumaan. Selvityksessä todettiinkin, että kun suurimmille kaupunkiseuduille rakennetaan paljon uutta, tarjoaa se paitsi mahdollisuuden kehittää kaupunkien yhdyskuntarakennetta kestävämpään suuntaan, myös haasteen kestävyystavoitteille, kun kasvua pitää hallita.
Suomi siis kaupungistuu ja seutuistuu.
Ympäristöystävällinen energiatuotanto vaatii tilaa
Älykkäästä infrastruktuurista ja sen sijainnin optimoinnista voidaan hakea ratkaisuja tulevaisuuden energiaratkaisuihin sekä niihin liittyvien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi.
Jos vesivoimalaitoksia ja ydinvoimaloita ei lasketa mukaan, ovat energiantuotantolaitokset perinteisesti sijainneet kaupungeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Uudenlaiset, ympäristöystävälliset energiamuodot vaativat kuitenkin enemmän tilaa.
Energiasektorilla irtaudutaan hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista, jotka korvautuvat uusiutuvan energian muodoilla. Hajautettu kestävä energiantuotanto, kuten tuulivoimapuistot ja aurinkovoimalaitokset vaativat isoja pinta-aloja. Elämme murroksen aikaa, jonka lopputuloksena on energiantuotannon siirtyminen maaseudulle ja minkä johdosta tulevaisuudessa maaseudun merkitys kasvaa entisestään.
Maaseudulle uusiutuva energia voi olla merkittävä tulonlähde
Uusiutuva energia tuo monelle kunnalle jo nyt merkittäviä verotuloja. Esimerkiksi FCG:n kuntatalouden asiantuntija, HT Eero Laesterä arvioi vuonna 2021, että tuulipuistot, joissa on 50-100 myllyä alueella, voi tuoda mukanaan niin suuren kiinteistöverohyödyn, että pieni kunta pystyy parhaassa tapauksessa maksamaan velkansa ja laskemaan kuntaveroa.
Esimerkiksi Yle uutisoi vuonna 2021 reilun tuhannen asukkaan Kyyjärvestä, jonne on suunniteltu yli 80 tuulivoimalaa. Vuonna 2021 kunnan kiinteistöverotulot olivat noin 400 000 euroa vuodessa, mutta jos kaikki tuulivoimalat nousevat suunnitelmien mukaan, kiinteistöverotuotot nousevat noin kolmeen miljoonaan euroon.
Luontovaikutukset arvioitava tarkasti
Uusiutuvan energian hyödyistä ei tarvitse juuri riidellä. Jos haluamme irtautua fossiilisesta tuotannosta, juuri tämä on se suunta, johon pitää kulkea. Mutta vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat kiistattomat myös: laajat yhtenäiset alueet pirstaloituvat voimajohtoja rakennettaessa, vuosittaiset hiilinielut pienentyvät metsän pinta-alan vähentyessä ja peltoalueet siirtyvät pois maatalouskäytön piiristä. Siksi onkin erittäin tärkeää, että luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta uusiutuvan energian hankkeissa jo suunnitteluvaiheessa. Kuten kollegani Tiina Mäkelä kirjoitti tekstissään, jossa avasi ympäristövaikutusten arviointia ja sen vaikutuksia tuulivoimahankkeisiin: ” On tärkeää, että kun pyritään yhteen hyvään – fossiilisista polttoaineista irtautumiseen – ei tulla tehneeksi hallaa toiselle arvokkaalle asialle.”
