Kuntien talousluku kertoo, kuka ui tulevaisuudessa ilman uimahousuja
Vuoden 2022 tilinpäätös oli viimeinen nykymuotoisilla kunnilla ja hyvin meni – vai menikö? Toimintakate heikkeni paljon, yli 6 %, jopa 2,1 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Tämä kasvu perustui eniten sote-kustannusten nousuun, mikä ilmiönä on hyvinkin vastakkainen niille väitteille, että kunnat olisivat jotenkin pihtailleet sote-menojensa kanssa. Käyttötalous heikkeni, mikä näkyi vuosikatteen heikkenemisessä, mutta kehitys oli vain lievästi negatiivinen – kiitos hyvin kasvaneen verorahoituksen, erityisesti tuloverotulojen. Kunnat lyhensivät lainakantaa ja kasvattivat rahavarojaan. Tase vahvistui erityisesti rajusti vähentyneiden investointien vuoksi.
Vuodesta 2018 kokonaistilanne on vahvistunut, vaikka jokainen ennusmerkki vielä 2019 ennakoi kuntatalouden romahdusta. Vuonna 2019 oli 65 kuntaa, joiden vuosikate oli negatiivinen – nämä kunnat siis ottivat pankista lainaa maksaakseen palkkansa ja asiakaspalvelujen ostot. Tämä on lievä kärjistys, saattoivathan nämä kunnat maksaa menojaan myös rahavarojaan purkamalla…
Vuonna 2020 tapahtuikin sitten uskomaton käänne, joka nosti kunnat useaksi vuoden kuiville. Tätä edesauttoivat koronatuet, jotka maksettiin kunnille vain siksi, että ne olisivat kuntia – näitä rahoja kunnat saivat VM:n tilaston mukaan 3,107 miljardia euroa. Kuluja vastaan maksettuja valtionavustuksia saatiin edellisen lisäksi 2,567 miljardia euroa. Tämä osuus auttoi esimerkiksi Turun tapaista kaupunkia, jossa vieraskielisten koronakustannukset olivat muuta maata suuremmat. Vuonna 2022 kuntien yhteenlasketulla veroprosenttiyksiköllä kerättiin 1,023 miljardia euroa – iso tuki siis, ja sai kuntatalouden näyttämään aidosti paremmalta kuin mitä se olikaan.
Tilanne tulee heikkenemään
Painelaskelman mukaan, ilman veronkorotuksia, taloustilanne on heikkenemässä vuoden 2023 jälkeen. Vuosi 2024 näyttää, että kun nousuvesi kääntyy laskuvedeksi, kuka onkaan uimassa ilman uikkareita. Jos kunnan talous on nyt vuosikatteeltaan negatiivinen, on talous laitettava kiireen vilkkaan kuntoon – vuoden 2023 tuloksissa on jopa 1,5 miljardia euroa yhdellä kertaa maksettavia verotuloja. Näyttää siltä, että kuntien taloudessa on liian positiiviselta näyttäneen kolmen vuoden tilanteen mukaan kertynyttä ”pöhöä”, ylimääräistä menorakennetta, joka on kasvanut vähintäänkin inflaation verran siksi, että on uskoteltu itselle, että kaikki on hyvin.
Kuntien taseet siis vahvistuivat, mutta valtion tase heikkeni. Monella tuntui unohtuneen se, että meillä on edelleenkin vakava ongelma ikääntyneiden palvelutarpeen rahoituksessa ja väestön muuttoliikkeessä, mistä seuraa kasvava investointipaine jonnekin ja tehottomaksi jäävän käyttöomaisuuden ongelma jonnekin muualle. Jos julkinen sektori unohtaa, että yksityinen sektori tuo veroeurot kiertoon, meillä ei ole palkanmaksuvaraa kysynnän vuoksi kohoaville terveysalan palkoille. Toisaalta voi olla, että kohta ei ole heikon syntyvyyden vuoksi tekijöitäkään, vaikka rahaakin otettaisiin palkkoihin velkana.
Talous notkuu isossa joukossa kuntia, ja jos veronkorotustarpeeseen ei vastata korottamalla veroja vuoteen 2030 keskimäärin 1,7 veroprosenttiyksiköllä tai kipeällä tiellä – miettimällä, mihin kaikkeen hyvään kunnalla oikeasti on varaa. Vuonna 2027 kuntajoukossa on ihan yhtä monta vuosikatteeltaan negatiivista kuntaa kuin 2019. Iso veronkorotuspaine siirtyi hyvinvointialueille, mutta varsinkin pieniin kuntiin ja kasvussa oleviin kehyskuntiin painetta kertyy.
Tarkastelu on synkkyydestään huolimatta optimistinen, se olettaa korkotason olevan vuoden 2021 tasolla, vaikka todellisuudessa korkotaso taitaa alkaa nyt jo nelosella. Samoin inflaatiossa ollaan varovaisia, kuntien hintaindeksin jälkeen vuodesta 2027 aletaan noudattaa 2,5 %:n inflaatiota. Maailma synkkenee, ja aivan pienimpien kuntien sopeutuminen taitaa hoitua veronnostolla – vapaaehtoisten palveluiden merkitys pienillä kunnilla on jo niin vähäinen, että pelkästään keskittyminen pakollisiin palveluihin on iso juttu. Isommilla on sopeutumisen mahdollisuus, mutta onko siihen poliittisesti tahtoa, jää nähtäväksi. Isompien – suurimpien – tehtäväksi jää kannatella koko kuntajoukkoa ja taata niiden elinvoiman säilyminen.
Talousluku takaisin käyttöön
Me FCG:ssä päätimme palata tarkastelemaan kuntien talouden liikkumavaraa suhteessa muihin kuntiin sekä yleisesti. Siksi otimme käyttöön pitkän aikaa sitten vain rajoitetusti pankkimaailman käyttöön jääneen talousluvun.
Talousluku tehtiin 1990-luvun alussa kuntaministeriölle, sen aikaiselle sisäministeriölle, jonka toiveena oli yhdellä hälytyskellonomaisella mittarilla tarkastella kuntien talouksien liikkumavaran muutosta ja yksittäisten kuntien heikkenevää taloustilannetta kuntajoukossa. Haluttiin välttää Karkkilan kriisin toistuminen.
Mittarin lanseerauksen jälkeen tietenkin loukkaannuttiin. Osa siksi, että kuntia ei olisi saanut vertailla, osa taas kiistäen sen, että yhdellä luvulla saisi mitattua kokonaisuutta, ja joku yksittäinen viisas saattoi loukkaantua vain siksi, että juuri häntä ei pyydetty kehittämään lukua. Samaan aikaan – ja edelleenkin – valtioitakin tuomitaan yhden luvun taktiikalla. Tulevien vuosien aikana, jos kokeilumme jatkuu, talousluvulla tarkastellaan myös kuntajoukon liikkumavaran muutosta historiallisesti. Tähän päästään vakioimalla veroprosenttiyksiköt esimerkiksi uuden kunnan, ensi vuoden tasolle, ja tarkastelemalla muutosta.
Miltä talousluvun perusteella näyttää?
Vuoden 2022 tilinpäätösten perusteella näyttää siltä, että 1990-luvulla lanseerattu talousluku kertoo ja ennustaa kuntien tilanteen hyvin. Koko maan tasolla mitattuna heikoimmat kunnat vaikuttavat olleen, olevan juuri tällä hetkellä tai tulossa arviointimenettelyyn.
Kuntajoukoittain kuntien vertailussa suurimmat kunnat vaikuttavat vahvimmilta ja suurten joukossa erityisesti Helsinki ja Espoo. Heikoimman talousluvun C23 kunnista saivat Kotka, Kouvola ja Mikkeli – ilman erityisiä yllätyksiä. Näillä talousluvun arvo oli alle nollan, mikä osoittaa, että niiden liikkumavara on heikko. Toki veroprosenttia voi aina nostaa ja samalla vetää uikkarit takaisin jalkaansa.
Pienimpien kuntien joukossa parhaat kunnat olivat Enontekiö, Kivijärvi ja Kittilä. Lapin kunnissa hyvin monen kunnan talousluvun arvo ja samalla liikkumavara olivat 50:n parhaan kunnan joukossa koko maassa. Kehyskunnista Naantalin ja Sipoon sekä Kirkkonummen ja Leppävirran tilanteet olivat hyvät, mutta koko maan mitassa useiden kehyskuntien talousluku, talouden liikkumavara, olisi saanut olla vahvempikin. Seutukaupungeista Kemijärvi on noussut lähiaikojen hyvällä talouden johtamisella ja ulkoisten olosuhteiden vuoksi parhaaksi – myös Lapin kuntana – lähelle tätä pääsivät Kitee ja Lieksa sekä tuulivoimasta hyötyvä Kalajoki. Seutukaupunkien joukossa oli useita kaupunkeja, joissa talousluvulla mitattuna talouden liikkumavara oli vähäinen. Jos seutukaupunkien tarkoituksena on tukea ympäröivää maaseutua, on tehtävä paljon asioita tai saavutettava hyvä onni elinvoiman kehittämisessä, että seutukaupungit pystyvät lunastamaan pysyvästi paikkansa.
Mielenkiintoinen havainto saatiin myös sillä, kun laskettiin hyvinvointialueen kuntien keskimääräinen talousluku. Tuloksena saatiin heikoimmat arvot niille hyvinvointialueille, joiden kanssa on ehkä eniten tehtävää palvelurakenteiden uudelleenjärjestelyssä. Vaikuttaa siltä, että väestöpohjaisten asioiden merkitys on ja tulee olemaan hyvin suuri sekä kuntien talouden liikkumavaran tarkastelussa kuin hyvinvointialueiden talouden sopeuttamisessa suhteessa siihen euromäärään, mihin valtion rahoitus riittää.
Laskenta tullaan toistamaan ja toistettavan painelaskennan yhteydessä talouslukua tullaan edelleen laskemaan. Tällä tavalla saadaan toisaalta osviittaa mittarin toiminnasta, mutta saadaan myös selkeä arvio siitä, kuka tai mikä kuntajoukko on se, joka on pulassa.
Oletko kiinnostunut talousluvusta ja oman kuntasi tilanteesta?
Kuntakortti on automatisoitu kunnan tilannekuva yhdessä paketissa valmiiksi koottuna ja visualisoituna. Kuntakortti on aina ajan tasalla. Robotti kokoaa yli 100 indikaattoria eri tilastoista kolmelletoista eri teemasivulle. Uusimpina kuntatalous, hyvinvointi ja terveys sekä päästöt. Kuntatalous sisältää kattavan, FCG:n kuntatalouseksperttien kokoaman vertailun kunnan tuloslaskelmasta, taseesta ja kuntotestistä.
