Kuntakentällä pakkanen kiristyy – kehitysnäkymät alempana kuin kertaakaan vuosikymmeneen
Miten kunnat itse arvioivat elinvoimatyötään ja näkevät tulevaisuuden näkymät ja kehittämismahdollisuudet? Tilastotiedon ohella on tärkeä kartoittaa kuntien omia näkemyksiä alueensa ajankohtaisesta tilannekuvasta ja kehitysnäkymistä. Valtakunnallisen Kuinka kuntasi sykkii -kuntakyselyn avulla kerättiin tilannekuvaa kaikista Manner-Suomen kunnista. Kattava ja kokonaisvaltainen vertailutieto parantaa kuntien mahdollisuuksia tehdä omia valintoja ja suunnata omaa kehittämistyötä.
MDI julkaisi tammikuun alussa vuoden 2023 valtakunnallisen kuntakyselynsä ensimmäiset tulokset. MDI toteutti kuntakyselyn viime vuoden marras-joulukuussa jo yhdeksännen kerran, tällä kertaa lisänimellä Kuinka kuntasi sykkii? Tuorein kuntakysely toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston kanssa.
Kuinka kuntasi sykkii? -kyselyn kohderyhmänä olivat kaikkien Manner-Suomen kuntien johtavat viranhaltijat sekä valtuustojen ja hallitusten jäsenet. Sähköpostikyselyyn vastasi yhteensä 1101 henkilöä kaikkiaan 280 kunnasta. Kyselyn vastausmäärä ja kuntakattavuus kohosivat edeltävästä vuodesta. MDI on toteuttanut valtakunnallista kuntakyselyä vuosittain vuodesta 2014 lähtien (vuotta 2015 lukuun ottamatta) tavoitteenaan muodostaa mahdollisimman kattava tilannekuva Suomen kunnista.
Kuntakyselyn kysymysteemat vaihtelevat vuosittain, mutta kaikissa kyselyissä vuosien varrella vastaajia on pyydetty antamaan kouluarvosana (asteikolla 4–10) oman alueensa elinvoimapolitiikalle eri aluetasoilla ja arvioimaan oman kuntansa kehitysnäkymiä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Näistä aiheista on vertailutietoa vuodesta 2014 alkaen.
Kuntien elinvoimapolitiikalle annetut kouluarvosanat nousseet vuosi vuodelta
Elinvoimapolitiikan kokonaisarvosana eli keskiarvo oman kunnan, seudun ja maakunnan sekä ylimaakunnallisen tason elinvoimatoimille annetuille kouluarvosanoille heikkeni edeltävästä vuodesta. Oman kunnan elinvoimapolitiikalle annettu arvosana 7,8 oli vuoden 2022 tasolla. Arviot elinvoimatoimille kaikilla kuntaa laajemmilla aluetasoilla sen sijaan laskivat edeltävästä vuodesta. Yleisellä tasolla elinvoimapolitiikalle annetut arvosanat ovat vuosien varrella kohonneet lähtötasosta lukuun ottamatta ylimaakunnallisten elinvoimatoimien arviota, kuten oheisesta taulukosta näkyy.
Taulukko 1. Alueellisen elinvoimapolitiikan arvosanojen keskiarvot MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä vuosina 2014–2023.
Elinvoimapolitiikka kokonaisuudessaan arvioitiin maakunnista onnistuneimmaksi Pohjanmaalla. Lähes yhtä korkeat arvosanat annettiin Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Nämä maakunnat kuuluivat myös edeltävänä vuonna elinvoimapolitiikan arvioiden kärkiviisikkoon. Heikoin arvio elinvoimatoimille kokonaisuutena annettiin Etelä-Karjalassa. Etelä-Pohjanmaan sijoitus nousi eniten, kymmenen sijaa, aiempaan kyselyyn verrattuna ja Pohjois-Savon sijoitus laski eniten, seitsemän sijan verran. Elinvoimapolitiikan kokonaisarvosanat maakunnittain on esitetty oheisessa taulukossa.
Taulukko 2. Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena maakunnittain vuosina 2023 ja 2022 MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä.
Kuntien viranhaltijat arvioivat alueellisen elinvoimapolitiikan korkeammalle kuin luottamushenkilöt. Elinvoimapolitiikka arvioitiin positiivisemmin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kuin pienemmissä kunnissa, ja ruotsinkieliset vastaajat antoivat alueellisille elinvoimatoimille selvästi suomenkielisiä vastaajia paremmat arviot. Vanhemmat vastaajat arvioivat elinvoimapolitiikan hieman kriittisemmin kuin nuoremmat. Puolueista RKP:n edustajat antoivat parhaat arvosanat alueellisille elinvoimatoimille ja perussuomalaisten edustajat heikoimmat.
Kuntien kehitysnäkymät heikentyneet ennätyksellisen alhaalle
Kuntien kehitysnäkymät ovat muuttuneet selvästi negatiivisemmiksi edeltäviin vuosiin verrattuna. Runsas viidennes vastaajista arvioi oman kuntansa kehitysnäkymien olevan puolen vuoden päästä nykyistä paremmat, joka kolmas arvioi niiden pysyvän ennallaan ja 45 prosenttia uskoi kehitysnäkymien heikkenevän. Mitä tulee 3–5 vuoden päässä oleviin kehitysnäkymiin, katsoi 44 % vastaajista niiden olevan nykyistä paremmat, 12 % arvioi kehitysnäkymien pysyvän ennallaan ja 42 % uskoi niiden olevan nykyistä heikommat. Muutos aiempiin kyselyihin on huomattava.
Oheisessa kaaviossa on kuvattu vastaajien arviot oman kuntansa kehitysnäkymistä 3–5 vuoden päästä vuosina 2014–2023. Vuoden 2023 kyselyssä ennätysmäärä vastaajia katsoi kuntansa tulevien kehitysnäkymien olevan nykyistä heikommat ja harvempi kuin koskaan uskoi kuntansa kehitysnäkymien paranevan.
Tuloksia saattavat selittää niin kansan- kuin kuntataloudenkin haastavat näkymät. Lisäksi juuri ennen kyselyn tiedonkeruuta, marraskuussa 2023, valtiovarainministeriö tiedotti kuntien valtionosuuksiin tehtävästä merkittävästä lisäleikkauksesta. Kuntien tehtäväkenttä on myös parhaillaan merkittävien muutosten kourissa, mikä saattaa herättää epävarmuutta: viime vuonna kunnissa totuteltiin hyvinvointialueuudistukseen ja tänä vuonna valmistaudutaan ensi vuonna toteutuvaan TE2024-uudistukseen.
Kaavio 1. Arvio oman kunnan kehitysnäkymistä 3–5 vuoden päästä MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä vuosina 2014–2023.
Arviot oman kunnan kehitysnäkymistä maakunnittain on esitetty oheisessa kaaviossa.
Kaavio 2. Arvio oman kunnan kehitysnäkymistä 3–5 vuoden päästä MDI:n vuoden 2023 valtakunnallisessa kuntakyselyssä.
Kuntien viranhaltijat näkivät kuntansa kehitysnäkymät kielteisempinä kuin luottamushenkilöt. Kaupunkimaisissa kunnissa oman kunnan kehitysnäkymiin suhtauduttiin optimistisimmin ja maaseutumaisissa kunnissa pessimistisimmin. Vähintään 25 000 asukkaan ja sitä suuremmissa kunnissa enemmistö vastaajista arvioi oman kuntansa kehitysnäkymien olevan 3–5 vuoden päästä nykyistä paremmat. Alle 25 000 asukkaan kunnissa sen sijaan vähemmistö uskoi kuntansa kehitysnäkymien paranevan samalla aikavälillä.
Ruotsinkieliset vastaajat näkivät kuntansa tulevien vuosien kehitysnäkymät valoisampina kuin suomenkieliset. Puolueista RKP:n edustajat arvioivat kuntansa kehitysnäkymät 3–5 vuoden päästä myönteisimmin ja perussuomalaisten edustajat kielteisimmin.
FCG:n Aamukahvit – Lataa tallenne
Miten kuntien elinvoima syntyy ja millaiset tekijät siihen vaikuttavat?
Kuntien elinvoiman rakentuminen on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Aamukahviwebinaarissa käsitellään MDI part of FCG:n ja Kuntaliiton valtakunnallisen kuntakyselyn Kuinka kuntasi sykkii? tuloksia sekä tutustutaan tuoreeseen EVP-indeksiin.
