Kunnat suhtautuvat kehitysnäkymiinsä nyt aiempaa optimistisemmin
Kuntakyselyn tulokset kertovat elinvoimatyön vahvistuneen ja kehitysnäkymien parantuneen kunnissa. MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä kerättiin tietoa kuntien omista näkemyksistä alueellisesta elinvoimapolitiikasta ja kehitysnäkymistä. Kuntien arviot elinvoimapolitiikasta olivat pääosin edeltävän vuoden tasolla. Kuntien kehitysnäkymät olivat vahvistuneet edeltävään vuoteen verrattuna.
FCG:n ja MDI:n kehittämä EVP-indeksi piirtää kattavan tilastollisen tilannekuvan kuntien elinvoimasta, mutta tilastotiedon rinnalla on tärkeää tarkastella kuntien omia näkemyksiä alueen ajankohtaisesta tilannekuvasta ja kehittämismahdollisuuksista.
MDI toteutti marras-joulukuussa 2024 jo kymmenennen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn. Kuinka kuntasi sykkii? -kyselyn kohderyhmänä olivat kaikkien Manner-Suomen kuntien johtavat viranhaltijat sekä valtuustojen ja hallitusten jäsenet. Kyselyyn vastasi yhteensä 1220 henkilöä kaikkiaan 285 kunnasta. Kyselyllä saatiin siis kattava tilannekuva kaikista Manner-Suomen kunnista.
Kysely piti sisällään useita eri teemoja, joista käsittelemme tässä kirjoituksessa kunnallista ja alueellista elinvoimapolitiikka ja kuntien lyhyen ja pitkän aikavälin kehitysnäkymiä.
Kuntien rooli yhä enemmän elinvoiman vahvistaja
Yleisellä tasolla alueelliselle elinvoimapolitiikalle annetut arvosanat ovat vuosien varrella kohonneet lähtötasosta lukuun ottamatta ylimaakunnallisten elinvoimatoimien arviota.
Maakunnista elinvoimapolitiikka kokonaisuutena koettiin onnistuneimmaksi Kainuussa ja Pohjanmaalla. Lähes yhtä korkeaan arvosanaan yllettiin Päijät-Hämeessä. Pohjanmaa ja Päijät-Häme kuuluivat myös edeltävänä vuonna elinvoimapolitiikan arvioiden kärkikolmikkoon, Kainuu sen sijaan nousi aiemman kyselyn seitsemänneltä sijalta jaetulle ykkössijalle.
Heikoin arvio elinvoimatoimille kokonaisuutena annettiin Keski-Suomessa. Pohjois-Karjalan sijoitus nousi eniten aiempaan kyselyyn verrattuna ja Etelä-Pohjanmaan sijoitus laski eniten.
Kuntakyselyn tulokset kertovat ylipäätään siitä, että kunnat ovat vahvistaneet ja parantaneet elinvoimatyötään vuosi vuodelta ja kunnissa on opeteltu ja opittu tekemään laajempaa elinvoimapolitiikkaa. Käytännössä tämä on myös tarkoittanut kunnan roolin muutosta palvelukoneesta laajemmin elinvoiman vahvistajaksi ja kehittämisen subjektiksi.
Kuntien kehitysnäkymät vahvistuneet edeltävästä vuodesta
Kuntakyselyssä 29 prosenttia vastaajista uskoi oman kuntansa kehitysnäkymien olevan puolen vuoden päästä nykyistä paremmat, 39 prosenttia arvioi niiden pysyvän ennallaan ja vajaa kolmannes uskoi kuntansa kehitysnäkymien heikkenevän.
Arvioitaessa oman kunnan kehitysnäkymiä 3–5 vuoden kuluttua noin puolet vastaajista katsoi niiden olevan nykyistä paremmat, noin joka kymmenes uskoi niiden pysyvän ennallaan ja reilu kolmannes arvioi kehitysnäkymien heikkenevän.
Vaikka tulokset ovat parantuneet edeltävästä vuodesta, nähdään oman kunnan kehitysnäkymät yhä synkempinä kuin vuonna 2022. Kuntakentän haasteet, monin paikoin heikkenevä väestönkehitys ja kuntien tehtäväkentässä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset, eivät ole kadonneet mihinkään.
Valoisimmiksi oman kunnan keskipitkän aikavälin kehitysnäkymät arvioitiin Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ja heikoimpina kehitysnäkymiä pidettiin Karjalassa ja Savossa. Itä-Suomessa myös Venäjän ja itärajan tilanne oheisvaikutuksineen heijastunee tuloksiin.
Kuntakyselyn tulokset tarjoavat kattavaa ja kokonaisvaltaista vertailutietoa, joka parantaa kuntien mahdollisuuksia tehdä omia valintoja ja suunnata omaa kehittämistyötä. Kyselyn koosteesta löytyy lisää tietoa elinvoimaan ja kehitysnäkymiin liittyvistä teemoista. Jaamme lisää tietoa kuntakyselyn tuloksista tämän kevään aikana MDI:n ja FCG:n verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.
