Kunnat ja hyvinvointialueet pohtivat inhouse-yhtiöiden tulevaisuutta
Inhouse-yhtiöt ovat julkisomisteisia osakeyhtiöitä, joita kunnat, hyvinvointialueet tai valtio omistavat ja käyttävät omien palvelujensa tuottamiseen.
Inhouse-yhtiöt ovat hankintalain mukaisessa erityisasemassa, sillä omistaja saa hankkia palveluja suoraan ilman kilpailuttamista. Tämä oikeus perustuu EU-hankintalainsäädännön inhouse-poikkeukseen.
Inhouse-rakenteisiin kohdistuu muutospaineita, johtuen sekä nykylainsäädännöstä, että hallitusohjelman kirjauksiin perustuvasta lainsäädännön muutosvalmistelusta. Nykylainsäädäntö edellyttää inhouse-yhtiön asiakkaalta todellista määräysvaltaa yhtiön toimintaan ja hallitusohjelma taas vähintään 10 %:n omistusosuutta inhouse-yhtiöstä. Muutoin inhouse-yhtiötä ei katsota sidosyksiköksi, eikä siltä voida tehdä suorahankintoja ilman kilpailuttamista.
Määräysvaltaa voidaan määritellä erilaisilla tavoilla, kuten toimielinrakenteella, osakassopimuksen tai yhtiöjärjestyksen kautta. Omistusosuuden rajaus sen sijaan on matematiikkaa ja tarkoittaisi, että yhdellä inhouse-yhtiöllä voisi olla enintään 10 omistajaa, kun monilla niistä on nykyisin jopa satoja omistajia. Sidosyksikköaseman ulkopuolisille asiakkaille inhouse-yhtiöt saavat nykylainsäädännön mukaan myydä vain 5 % liikevaihdostaan ja enintään 500 000 euroa.
Markkinaoikeudesta saatujen ennakkotapauksien myötä (ellei muutu korkeimmassa hallinto-oikeudessa) nykylainsäädännön edellyttämän määräysvallan toteutuminen tulee vaatimaan jonkinlaisia järjestelyjä useimmilta inhouse-yhtiöiltä. Hallitusohjelman kirjaus taas on etenemässä lakiluonnoksena lausuntokierrokselle ja eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden aikana. Lakimuutoksen tullessa voimaan se todennäköisesti sisältää muutaman vuoden siirtymäajan.
Tulevaisuuden vaihtoehdot puntarissa
Vähintään 10 prosentin omistusosuus palveluita tarjoavasta yhtiöstä on herättänyt laajaa kritiikkiä. Kuntaliiton mukaan esitetty sääntely olisi Euroopan tiukimpia ja vaikeuttaisi kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa ja yhteistyötä. Muutos koskettaisi erityisen voimakkaasti pieniä ja keskisuuria kuntia, jotka voivat olla pienosakkaita useassa ICT-, talous-, henkilöstö-, ateria-, puhtaus- ja kunnossapitopalvelujen tai jätehuollon inhouse-yhtiössä.
Monet näistä inhouse-yhtiöihin tapahtuneista ulkoistuksista ovat olleen hyvin kattavia, eikä palvelutuotannosta luopuneeseen organisaatioon ole juurikaan jäänyt palveluiden tuottamiseen, kilpailuttamiseen tai tilaamiseen liittyvää osaamista. Inhouse-yhtiöiden vahvuuksiin on keskitetyissä ratkaisuissa kuulunut volyymiedun lisäksi laitteiden, tietojärjestelmien ja tietojen integrointi osaksi palvelutuotantoa. Kaikissa uudelleenjärjestelyissä tarvitaan rahaa muutoksiin jo muutenkin tiukassa taloustilanteessa.
Inhouse-yhtiöiden omistajien tulisi nyt pohtia eri skenaarioita, miten lainsäädäntöuudistuksen vaikutukset erilaisissa tilanteissa tultaisiin yksin tai yhdessä muiden kanssa toimeenpanemaan. Tulevaisuuden vaihtoehtoja voisivat olla inhouse-yhtiön omistajamäärän pienentäminen, yhtiön myyminen markkinoille tai palvelujen palauttaminen omaksi toiminnaksi. Nämä pohdinnat koskevat kuntia, hyvinvointialueita sekä muita julkisomisteisia ja inhouse-yhtiöiden palveluja käyttäviä organisaatioita.
Me FCG:llä olemme käytettävissä kaikissa inhouse-yhtiöiden toimintaan ja tulevaisuuteen liittyvissä selvitys- ja muutostöissä, oli kyse sitten hallinnollisista, toiminnallisista tai taloudellisista näkökulmista. Voit ottaa yhteyttä alla olevilla yhteystiedoilla, autamme mielellämme.
