Kolme sote-palveluiden integraation haastetta ja ratkaisua
Hyvinvointialueet on nyt perustettu, ja ne tuottavat koko hyvinvointialueen kattavalla hallinnollisella rakenteellaan sotepalveluita. Alueen palveluiden integraation suhteen olemme kuitenkin vielä enemmän alkuvaiheessa, sillä yhteisestä rakenteesta ei automaattisesti seuraa integroituja palveluita. Onkin myönnettävä, ettemme ole saavuttaneet vielä potilaille ja asiakkaille parhainta lisäarvoa tuottavaa hyvää integraatiota. Integraatio kuulostaa hienolta, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, että sotepalveluista olisi yhteensovitettu kunkin asiakkaan palvelutarpeen mukainen, monialainen ja saumattomasti ja viiveettä toimiva kokonaisuus. Lisäksi voi olla aiheellista kysyä, että tukeeko ensimmäisen versio uudesta rakenteesta todellisuudessa palveluiden integroitumista – tämä jää nähtäväksi.
Integraatio on erityisen tärkeä ja hyödyllinen paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. Toiminnallisen integraation puute näkyy heidän kohdallaan palveluketjun katkoksina tai päällekkäisinä prosesseina, jotka ilmenevät esimerkiksi päällekkäisinä tutkimuksina tai ylimääräisinä vastaanottokäynteinä. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluista muodostuu lähes 80 % kustannuksista, joten näiden palveluketjujen kustannustehokkuus tuottaa merkittävää säästöä ja on iso kannustin. Miten siis voimme syventää palveluiden integraatiota?
Lukuisista toimintakulttuureista kohti yhtä yhteistä
Todellinen palveluiden integraatio muodostuu monella eri muodossa tapahtuvana yhdistämisenä. Siihen tarvitaan mahdollistavat rakenteet, prosessit ja käytännöt, mutta myös yhteistä toimintakulttuuria. Rakenteiden, prosessien ja käytäntöjen yhdistäminen saatetaan kokea toimintakulttuurin yhdistämistä konkreettisempana, mutta käytännössä muunlainen yhdistäminen edellyttää yhteistä toimintakulttuuria. Hyvinvointialueilla ei juuri ole ollut alkuvuonna resursseja yhteisen kulttuurin rakentamiseen esimerkiksi osallisuuden, vuoropuhelun ja yhteisen arvokeskustelun kautta. Alkuvaiheessa on keskitytty paljolti päälle kaatuviin asioihin reagoimiseen tai tulipalojen sammuttamiseen, vaikka yhteistä keskustelua on ehkä käyty ainakin strategisella tasolla alueen strategian laadinnan yhteydessä.
Matka kohti koko alueen yhteistä toimintakulttuuria etenee rinnakkain päivittäisen työskentelyn ja yhdessä tekemisen kanssa. Se tapahtuu niin esihenkilöiden kuin työntekijöiden foorumeilla, joissa päästään keskustelemaan palvelun tuottamisen käytännön toimintaperiaatteista ja esihenkilöiden keskustelussa johtamisen käytännöistä. Keskustelun myötä mahdollistuu kulttuurin edellyttämä kokemuksen ja luottamuksen kartuttaminen. Yhteinen toimintakulttuuri vaatii joka tasolla tietoista johtajuutta ja työntekijöiden tahtoa. On konkreettisesti varattava aikaa yhteiseen keskusteluun toimivasta palvelusta ja kulttuuria yhteen sitovista periaatteista. Nämä satsaukset näkyvät asiakkaiden tarvetta kokonaisuutena käsittelevänä palveluna ja erinomaisena asiakaskokemuksena sekä todennäköisinä kustannussäästöinä.
Yksittäisestä palvelukohtaamisesta kohti asiakkaan kokonaisvaltaista palvelutavoitetta
Kun palvelutarve on yksinkertainen ja helposti ratkaistavissa, on asiakkaan paras useimmiten helpohkoa saavuttaa. Asia mutkistuu, kun asiakkaan asian ratkaiseminen vaatii useita ammattilaisia ja erillisiä palveluprosesseja samaan aikaan tai lomittain. Palvelujärjestelmäämme on tällä hetkellä sisään rakennettu palvelukohtaisuuden ominaisuus, jossa jokainen ammattilainen on kiinnittynyt toteuttamaan omaa palveluaan yksikön tavoitteiden ja oman ammatillisen orientaationsa näkökulmasta. Sote-ammattilaisten arkikokemuksissa toistuu ammattilaisten välisen yhteistyön vähäisyys, joka valitettavasti usein uhkaa asiakkaan laadukasta palvelua.
Ratkaisukeinoista tärkein on yhteisen tavoitteen ja kokonaisuuden kirkastaminen. Jokaisella hyvinvointialueen sote-ammattilaiselle ja johtajalle tulisi saada kirkas käsitys sekä yleisesti palveluiden integraation tavoitteista että asiakaskohtaisesta palvelukokonaisuudesta. Mitä hyötyjä palveluiden integraatiolla tavoitellaan ja millaisesta kokonaisuudesta ylipäätään on kyse. Hyötyjä on löydettävissä useasta eri näkökulmasta; niin tuottavuuden kuin itse työn tekemisen mielekkyyden näkökulmasta mutta ennen kaikkea asiakkaan laadukkaan palvelun toteutumisen näkökulmasta. Tämä edellyttää jokaiselta meiltä sote-ammattilaiselta näkökulman laajentamista yhden palvelukohtaisen tapahtumasta laaja-alaisemmaksi.
Palvelukokonaisuuksien tunnistamisen lisäksi tarvitaan sote-ammattilaisten välistä tuntemusta
Hyvinvointialueiden rakennuttua ovat työympäristön toimijat saattaneet muuttua ja lisääntyä. Töitä tehdään uusien kollegoiden kanssa ja mahdollisesti muuttuneella vastuualueella. Sote-ammattilaiset edustavat lisäksi vahvoja professioita, joissa asiakkaan tilannetta saatetaan ratkoa etupäässä oman profession viitekehyksestä käsin. Esimerkiksi jo lääketieteen kysymyksissä työskentely pirstaloituu monelle erikoisaloilla, ja sosiaalityökin on sektoroitunut joko asiakasryhmien tai asiakkuuden aiheen mukaisesti. Kokonaiskuvaa ei välttämättä muodostu edes oman ammattikunnan työstä. Asiakaslähtöisessä sote-integraatiossa reviirirajoille tai muille katvealuille ei ole kuitenkaan sijaa.
Ratkaisuna yhteistyön ja toisten työn sisällön tuntemuksen lisääminen tuntuvat yksinkertaisuudessaan lähes itsestäänselvyyksiltä. Hyvinvointialueina meillä on lisäksi etuna yksi ja yhteinen organisaatio. Nyt tarvitaan kohtaamista itse palvelun tuottamisen äärellä. Yhteiset työskentelytilat, kuten perhe- tai sote-keskukset antavat näihin hyvät puitteet. Kohtaamisissa syntyy luontevasti keskustelua, jotka voivat tuoda lisäymmärrystä ja oivallusta toisten ammattiryhmien tuottamasta lisäarvosta asiakkaan palvelukokonaisuuteen.
Vaikka yhteistyön malleja ja rakenteita tarvitaan sote-ammattilaisten välille, niitä tarvitaan myös johtajien välille. Muutos lähtee johtamisesta. Myös johtajien välille tarvitaan keskustelua, tiivistä vuorovaikutusta palvelujärjestelmän yhteisistä tavoiteltavista, päätöksentekoa ja koordinaatiota. Yhteiset tavoitteet sitouttavat meitä tavoittelemaan samaa päämäärää, jonka visiointiin tarvitaan johtajia.
Meillä on kaikki mahdollisuudet saavuttaa merkittävää edistymistä asiakkaista hyödyttävässä integraatiossa. Asiakkaan pallottelun sijaan voimme sitoa toimijat ja palvelut tehokkaasti ratkaisuja tuottavaksi verkostoksi, jonka toimijoita sitoo yhteen yhteinen toimintakulttuuri. Se onnistuu, kun olemme valmiita irrottautumaan vanhasta toimintatavasta ja toimimme jokainen sotelainen aktiivisena uudistajana.
