Kohti aidosti vaikuttavia kuntien ilmasto-ohjelmia
Kuntaliiton organisoiman Ilmastojohtamisen valmennusohjelman yhteydessä havaitsimme, että ilmastotyön suunnitelmallinen työ erilaisten strategioiden, ohjelmien ja tiekarttojen muodossa on laajentunut voimakkaasti kuntakentällä. Valmisteilla oleva lakiperusteinen velvoite niiden tekemiseen saavuttaa kohta nekin kunnat, jotka vielä eivät ole olleet liikkeellä.
Ilmastoteema on usein sisältyneenä kunnan päästrategiaan, kuntastrategiaan. Ilmastoteeman sisään kuntastrategiaan saaminen onkin ilmastotyön edistämisen kannalta ehkä keskeisin vaikuttamisen paikka varsinkin luottamushenkilöpäättäjille. Strategian pohjalta, tai siitä riippumatta, saattaa kunnassa lisäksi käynnistyä tarkentavan erillisohjelman tekeminen. Tämän työn avuksi FCG on työstämässä työkirjaa, jonka Kuntaliitto julkaisee kevään aikana.
Kuntien tekemät toimintaohjelmat perusteellisia ja kunnianhimoisia
Silmiin pistävä piirre kuntien tähän mennessä tekemissä ilmastotyön erillisohjelmissa on, että ne on tehty äärimmäistä ammatillista kunnianhimoa henkien, laajaan tiedonkeruuseen perustuen ja monia sidosryhmiä osallistavien prosessien kautta mukaan sitouttaen. Tuloksena saammekin nähdä perusteellisia ja yksityiskohtaisia toimintaohjelmia – niin perusteellisia, että niiden laajuus saattaa lähennellä sataa sivua ja toimenpiteitä on kirjattu useita satoja, mittareiden moninaisuudesta puhumattakaan. Syntyy ajoittain jopa tunne siitä, että ohjelmatyön tekijöiden, ilmastoasiantuntijoiden, mielessä välkkyisi tarve syvällisesti perustella työnsä tärkeys ja välttämättömyys vastentahtoisille päättäjille ja toimeenpanijoille kymmenin graaffein ja tilastoin. Uskomme, että ohjelmatyössä olisi mahdollista ja syytä päästä kevyempään prosessiin ja tiiviimpään lopputulokseen. Laajat ja yksityiskohtaiset työpaperit voivat helposti viedä katseen pois siitä, mikä on aidosti vaikuttavaa, eikä niiden pariin ole helppo houkutella ketään ulkopuolista tutustumaan siihen, millaisin priorisoiduin toimin kunnassa aiotaan lähteä ilmastonmuutosta hillitsemään ja sen vaikutuksiin varautumaan.
Opas kunnille ilmasto-ohjelman laadintaan
Tähän tarpeeseen olemme yhdessä Kuntaliiton kanssa tehneet tukimateriaalia, ohjelmatyön oppaan. Tarkoitus oli synnyttää rautalankamalli suppean, mutta kaikki tärkeät ilmastotyön osa-alueet kattavan kuntakohtaisen tai kuntaryhmän yhteisen ilmasto-ohjelman tekemiseksi korostaen laadinnan yhteydessä tehtäviä valintoja ja toisaalta lopputuloksen, strategian, kommunikoitavuutta. Mielestämme ohjelmatyön tavoitteeksi voi aivan hyvin asettaa epätäydellisen, mutta käyttökelpoisen strategian ja indikaattoripaketin aikaansaamisen. Perinteiseen näkemykseen strategiatyön jakautumisesta strategian työstämiseen (formulointi) ja toimeenpanoon (implementointi) onkin syytä lisätä kolmas käsite eli yksinkertaistaminen (simplementointi): sanomisen pelkistäminen niin, että päättäjien ja muiden kun ympäristöammattilaisten on mahdollista päästä mukaan ilmastotyön strategiseen johtamiseen riittävän suppean ja tieteellisestä jargonista vapaan sanan innoittamana.
Kunnat ilmastotyön esimerkkeinä
Lopuksi on hyvä muistaa, että kunnan omien toimintojen osuus päästöistä on yleensä alle 20 prosenttia – tosin kuntakohtaiset erot voivat olla suuriakin. Kunta voi kuitenkin toimia esimerkkinä, mahdollistajana, kannustajana, provokaattorina ja verkostojen fasilitaattorina aktivoiden kuntalaisia, yrityksiä ja järjestöjä mukaan työhön. Kunnan omissa käsissä olevia vaikuttavia päästövähennysten kohteita ovat mm. kiinteistöjen lämmitys, ruokahuolto, liikenneratkaisut sekä maankäyttö ja rakentaminen. Keskittymällä vaikkapa näihin teemoihin löydetään arkisia ja kustannusvaikuttavia, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden yhdistäviä toimenpidekokonaisuuksia ohjelmaan otettavaksi.
