Kiinteistöveroselvitys korjaa yhtäaikaisesti sekä kunnan taloutta että rakennusrekisterin tietoja
Kiinteistöveroselvityksiä on tehty useissa kunnissa ja kaupungeissa. Monessa kunnassa selvitykset ovat myös vielä suunnitteluvaiheessa tai niiden toteutuksen mallia sekä järkevyyttä mietitään. Laajat todellisten rakennustietojen tarkistukset vaativat toki resursseja tai apua, mutta usealle vuodelle jaksotettuna tarkistusten vaatimat resurssit ja kustannukset on myös mahdollista jakaa pitemmälle aikavälille. Tuottoja ja korjattua tietoa alkaa kuitenkin kertyä heti alusta lähtien.
Jokainen osittainenkin selvitys tuottaa kunnalle lisää verotuloja ja tietoa rakennuskannasta.
Kunnissa ja kaupungeissa, joissa FCG on ollut mukana selvitystyön toteutuksessa, ovat selvityksen tarjoamat hyödyt olleet merkittäviä niin kunnan kiinteistöverotulojen ja talouden kuin rakennusrekisteritietojen ajantasaisuudenkin kannalta. Jokainen osittainenkin selvitys tuottaa kunnalle hyvin sekä lisää verotuloja että korjattua tietoa rakennuskannasta. Osalla kiinteistöistä tiedot ovat toki jo kunnossa ja osalla jopa liikaa, mutta kuitenkin suurimmalla osalla on jonkin asteisia puutteita kiinteistöverotuksessa. Yhdenvertaisuuden nimissä kaiken suuntaiset virheet olisi kuitenkin syytä korjata.
Niissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa koko kunnan alueen rakennuskanta on jo valtaosin tai kokonaisuudessaan tarkistettu, on vuotuinen kiinteistövero tarkistusten seurauksena kasvanut 18 – 27 % ja eräässä kunnassa jopa 50 %. Euroissa mitattuna ja Verohallinnon toteutuneen kiinteistöverotuksen tilastoihin perustuen on tämä kiinteistöveroselvityksen avulla saatu rakennusten vuotuisen kiinteistöveron kasvu ollut kuntakohtaisesti jopa 350 000 – 600 000 €, kun mahdolliset kiinteistöveroprosenttien sekä rakennuskustannusindeksien muutosten vaikutukset on otettu huomioon.
Kiinteistöveroselvityksellä saatu vuotuisen kiinteistöveron kasvu on kuntakohtaisesti ollut jopa 350 000 – 600 000 €.
Eikä rakennustietojen tarkistamisen tärkeyttä voi myöskään vähätellä. Kuntien on huolehdittava rakentamisen valvonnasta alueellaan ja tätä varten tarvitaan mahdollisimman hyvät ja luotettavat rakennuskannan rekisteritiedot. Selvityksen avulla rakennusrekisteriin saadaan rakennusten koko- ja varustelutietojen lisäksi samalla tarkistettua rakennusten olemassaolo, käyttötarkoitus, sijainti, osoite sekä muita mahdollisia rakennusvalvontaa kiinnostavia huomioita. Kaiken tämän avulla saadaan parannettua rekisterien kuntoa ja paikkansapitävyyttä.
Tuottoa selvitystyölle tulisi edelleen jopa 18 – 27 %, kävi kiinteistöverouudistuksessa kuinka tahansa.
Uutisoinneissa on liikkunut myös spekulaatioita mahdollisesta kiinteistöverotukseen kuuluvien rakennusten minimipinta-alan nostosta 5 neliömetristä vastaamaan vuoden 2025 alusta voimaan tulevan Rakentamislain luparajaa eli 30 neliömetriä. Tutkimme FCG:llä tämän mahdollisen muutoksen vaikutuksia kiinteistöverotukseen ja kiinteistöveroselvityksen tekemiseen kahdessa n. 10 000 asukkaan kunnassa – toisessa taajama-alueella ja toisessa haja-asutusalueella sijaitsevien n. 1 000 kiinteistön ja niiden rakennusten osalta.
Vertailun pohjalta voidaan todeta, että mahdollinen minimipinta-alan muutos ei toteutuessaankaan juurikaan vaikuttaisi selvitystyön tekemisen kannattavuuteen. Taajama-alueen n. 1 000 kiinteistöllä oli rakennusten kiinteistövero aiemmin n. 385 000 € ja rakennustietojen tarkistukset kiinteistöveroselvityksellä nostivat tätä n. 19 % eli n. 72 000 €. Jos kiinteistöverotuksen raja nousisi 5 neliömetristä 30 neliömetriin, olisi kiinteistövero niiltä lähtötilanteessa 0,5 % vähemmän eli 383 000 €, mutta tietojen tarkistukset olisivat nostaneet tätä edelleenkin 18 % eli n. 70 000 €. Vastaavasti kävi myös toisen kunnan haja-asutusalueen 1 000 kiinteistöllä. Siellä rakennusten yhteenlaskettu kiinteistövero oli aiemmin n. 274 000 € ja rakennustietojen tarkistukset kiinteistöveroselvityksellä nostivat tätä n. 27 % eli n. 73 000 €. Jos kiinteistöverotuksen minimipinta-ala nousisi 30 neliömetriin, olisi kiinteistöverolla lähtötilanteessa n. 8,5 % vähemmän eli 250 000 € ja tietojen tarkistukset olisivat nostaneet tätä edelleenkin 27 % eli n. 66 500 €.
Näiden selvitysten tulosten valossa voidaan siis hyvin todeta, että kävi kiinteistöverouudistuksessa kuinka tahansa, kuntien kannattaa edelleen toteuttaa rakennuskannan kiinteistöveroselvitys. Tuottoa työlle tulisi näillä esimerkkialueillakin edelleen 18 – 27 %. Jos minimipinta-ala nousisi uudistuksessa, niin sekä kiinteistöverotuksen lähtötilanne että selvitystyön tuotto supistuisivat molemmat, mutta vain vähän ja joka tapauksessa samassa suhteessa. Toisaalta myös selvityksen vaatima työmäärä vastaavasti kevenisi pienten rakennusten jäädessä selvitystyön ulkopuolelle.
FCG:n Aamukahvit – FCG:n Kiinteistöveroselvitykset kunnissa – Palveluesittely ja kokemuksia
Kiinteistöveroselvityksiä käsittelevässä webinaarissa käymme läpi muun muassa selvityksen eri vaiheita sekä sitä, minkälaisia todellisia hyötyjä kunnissa on tehdyn selvityksen kautta saavutettu.
