”Jengi väsyy ja vaihtaa alaa”
Jengi väsyy ja vaihtaa alaa. Huono palkka ja huonot työolot vetävät sitkeimmänkin hoitajan piippuun. Ja toisessa päässä koulutusjärjestelmä puskee uutta lihaa koneeseen väsymään…
Hoitoalan somekanavassa kirjoitettu teksti on lannistava eikä suinkaan ainoa laatuaan. Kun luet tätä, haluan muistuttaa sinua , että terveydenhuollon alalla ollaan työhön myös hyvin tyytyväisiä.
Havaitut epäkohdat niin johtamisessa kuin hoitotyön laadussa, alalla esiintyvä työkuormitus ja työntekijöiden sitouttaminen ovat aiheita, jotka vaativat tarkastelua kaikissa soteorganisaatiossa. Työkuormituksesta puhuttaessa peilataan tilannetta valitettavan usein subjektiiviseen kokemukseen eikä aina nähdä, että kuormitukseen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin varsinainen työmäärä. On hyvä tiedostaa, että hoitotyössä potilaiden hoitoisuutta ja toimintakykyä voidaan jo nyt mitata ja tuoda näkyviin tiedolla johtamisen yhtenä osa-alueena niin hoitotyön laadun kuin hoitohenkilökunnan työssä jaksamisen varmistamiseksi.
Työkuormituksesta puhuttaessa tilannetta peilataan valitettavan usein subjektiiviseen kokemukseen.
Tehyn mukaan yleisimmät syyt alan vaihtoon ovat työn vaativuuteen nähden liian matala palkka sekä kuormittavat työolot. Työehtosopimusneuvotteluiden tavoitteena onkin ollut saada neuvoteltua hoitoalalle palkankorotukset, tasa-arvo-ohjelma, oma sotealan työehtosopimus sekä poistaa palkattoman työajan pidennys.
Kyse on sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa laajemmasta työhön liittyvästä ilmiöstä.
Oman työni fokus ja mielenkiinnon kohde löytyy sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta. Alan haasteita pitkään kokeneena ja seuranneena sekä ohjelmistotalossa työvoimanhallinnan parissa työskenneltyäni olen entistä vakuuttuneempi siitä, ettei yllä oleva sitaatti koske pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa vaan myös muita aloja – kyse on laajemmasta työhön liittyvästä ilmiöstä.
Työ on murroksessa
Tässä murroksessa digitalisaatio, demografinen kehitys, automatisaatio, urbanisaatio, tekoäly, rakennemuutokset ja globalisaatio toimivat työelämän muuttumisen ajureina. Samalla elämme maailmassa, jossa taloudellisten ja poliittisten sekä ympäristömme kriisien vaikutukset koskettavat entistä useampia ja yltävät ennenkokemattoman laajalle. Nämä ilmiöt haastavat tutut kuviomme ja muutos saattaa aiheuttaa meissä ahdistusta ja epävarmuutta.
Työn murroksen myötä siirrytään entistä enemmän hierarkkisista organisaatioista väliaikaisiin ja itseorganisoituviin yhteisöihin, joissa haetaan ketteriä ja innovatiivisia toimintatapoja. Moderneissa organisaatioissa osaamisen jatkuva kehittäminen ja ketteryys luovat edellytyksiä laadukkaalle ja tuottavalle työlle.
Terveydenhuollon organisaatioissa ei voida olla samalla tavalla innovatiivisia kuin luovuutta pirskahtelevassa startupissa tai kansainvälisessä huippumodernissa ohjelmistotalossa. Potilasturvallisuus, prosessit ja hoidon vaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää tutkittuun tietoon pohjautuvien toimintatapojen ja käytänteiden noudattamista, selkeää professioiden välistä työnjakoa ja ohjausta sekä aktiivista yhteistyötä. Työtä tulee kehittää terveydenhuollon lähtökohdista potilaskeskeisesti hyödyntäen työssä myös alan ulkopuolelta saatavissa olevaa asiantuntemusta.
Me voimme kaikki vaikuttaa siihen, miltä työelämä tulevaisuudessa näyttää
Vaikuttaminen edellyttää rohkeutta, tahtoa uudistua ja kykyä oppia uutta, mutta myös viisautta pitää kiinni hyviksi todetuista nykyisistä toimintatavoista ja ratkaisuista.
Olethan rohkeasti yhteydessä, mikäli haluat vaihtaa ajatuksia aiheesta tai toivot tietoa tekstin alussa mainitsemistani hoitoisuuden ja toimintakyvyn mittareista.
