Investoinnit vesihuoltoon pitäisi kaksinkertaistaa, jotta yllättäviltä rikkoutumisilta vältyttäisiin
Maan alle rapistuvat verkostot ja kasvava korjausvelka lisäävät huolta vesihuollon toimintavarmuudesta ja veden laadusta. Haasteita on alettava ratkomaan nyt, jotta viimepäivien kaltaisilta putkirikoilta vältyttäisiin, ja että saamme tulevaisuudessakin puhdasta vettä.
Valtaosa vesijohtoverkostosta on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla ja ne ovat tulossa – tai jo tulleet – käyttöikänsä päähän. Viemäriverkostoista 12 % ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia on erittäin huonossa kunnossa. Kuntien on varauduttava siihen, ettei vesihuollon vaatimia saneerauksia ja uusia investointeja voida säästösyistä enää lykätä. Vesijohtoverkoston rappeutuminen lisää vesikatkoja ja mahdollisia putkirikoista johtuvia vedenlaatuongelmia terveysriskeineen.
Saneerausvelan johdosta paine nostaa kuntalaisten vesimaksuja kasvaa.
Vaikka valtaosa vesihuollosta Suomessa keskittyy suuriin kaupunkeihin, joissa korjausvelkaa hallitaan järkevällä tavalla, emme tiedä tarkkaa korjausvelan suuruutta ja vesihuollon saneerauksiin liittyviä päätöksiä joudutaan usein tekemään puutteellisin tiedoin. Tiedon puute lisää vaikeusastetta: ikä- ja kuntotiedot ovat puutteelliset eikä kaikkien verkostojen tietoja ole siirretty digitaaliseen paikkatietojärjestelmään. Osaltaan ongelmaa voidaan ratkaista automaation ja smartwater -teknologioiden avulla. Automaatiota voidaan hyödyntää muun muassa verkoston hallinnassa, vedenpumppausten optimoinnissa sekä kulutuksen seurannassa ja vuotojen havainnoinnissa.
Verkostojen saneeraaminen on joka tapauksessa halvempaa kuin yllättävistä vastoinkäymisistä aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Saneerausvelan johdosta paine nostaa kuntalaisten vesimaksuja kasvaa.
Jotta äkillisiltä investointitarpeen lisääntymisen aiheuttamilta vesimaksujen voimakkailta korotuksilta vältytään, tulisi vesihuoltolaitosten laatia pitkän aikavälin suunnitelma saneerausten kohdistamisesta, sekä suunnitelma, jolla vesimaksujen korotukset hallitaan pidemmän aikajänteen puitteissa.
