Ilmastonmuutoksen vaikutukset katuhankkeissa
2–6 asteen keskilämpötilan nousu. Kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien lisääntyminen etenkin kaupunkialueilla. Talven ja lumipeiteajan lyhentyminen. Kosteuskäyttäytymisen muutokset. Tuulisuuden ja myrskyjen kasvu. Maahan ulottuvan auringon säteilyn vähentyminen jopa 20 prosentilla.
Tätä kaikkea on ilmastonmuutos Suomessa.
Infrarakentamisessa päästöihin vaikutetaan materiaalivalinnoilla ja ajoituksella
Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan paljon hiilidioksidipäästöistä ja niiden hillitsemisestä. Infrarakentamisessa päästöihin voidaan vaikuttaa valitsemalla uusiutuvia ja vähäpäästöisiä materiaaleja, esimerkiksi paljon käytettyjen luonnonkiviainesten ja sementin tilalle. Betonimurske, teollisuuden sivutuotteet ja matalalämpöasfaltti ovat yleisesti tunnettuja ns. parempia valintoja. Päästövähennyksiä saadaan myös vähentämällä maa- ja kiviaineskuljetuksia, sekä hyödyntämällä kaivettuja maamassoja rakennettavalla alueella. Hankkeiden yhtäaikainen ajoittaminen vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä huomattavasti. Iso osa infrarakentamisen päästöistä tuleekin kuljetuksista.
Tiivis rakentaminen ei ole yksiselitteisesti hyvä asia
Päästövähennysten hillitsemisen lisäksi suunnittelussa tulisi kääntää katseet myös ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen. Näissä yhdistyy tavoite hiilineutraalista ympäristöstä. Päästöjen vähentämisestä huolimatta ilmasto lämpenee tulevaisuudessa. Nyt rakennettavan ympäristön tulisi palvella yhteiskuntaa vuosikymmeniä eteenpäin, korjausvelkaa ei varmastikaan havitella lisää.
Kaupunkialueita rakennetaan kiivaasti ottamatta huomioon kestävää kehitystä kokonaisuutena. Kaupunkirakenteen tiivistäminen osana kaupunkisuunnittelua on tämänhetkinen trendi. Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden tiivistäminen keskuksiin vähentää toki autoilun tarvetta ja liikennepäästöjen määrää, mutta tiivistäminen voi kuitenkin aiheuttaa ristiriitoja ekosysteemissä, jos rakentaminen ulottuu esimerkiksi kaupunkirakenteen sisällä oleville viheralueille. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tulisikin huolehtia sekä rakentamisen, että elinympäristön laadusta.
Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen on tehtävä nyt – tätä se merkitsee infrarakentamisessa
Lämpötilojen nousun vuoksi katualueiden pintamateriaaleilla on tulevaisuudessa paljon suurempi merkitys kuin nykyisin. Enemmissä määrin tulisi tarkastella väri- ja materiaalivalintoja sekä viherrakentamista. Valinnoissa tulisi huomioida helleaallot ja lämpötilojen nousuun vaikuttavat tekijät mikroilmastollisessa mittakaavassa. Kaupunkien kasvu muokkaa paikallisilmastoa, mikä näkyy kaupunkialueiden lämpimyytenä verrattuna niitä ympäröiviin alueisiin.
Keväisin ja syksyisin yltyvien rankkasateiden aiheuttamia tulvia ja merenpinnannousua etenkin rannikkokaupungeissa tulisi myös tarkastella laajemmin. Arjen sujuvuuden kannalta infran katkeamaton toiminta on tärkeää. Viheralueet ja muut vettä läpäisevät alueet kaupunkialueella vähentävät huomattavasti hulevesien määrää vuositasolla. Hulevesille varatut tilat voivat toimia myös lumitilana tulevaisuudessa, jolloin lunta voi sataa kerralla suuriakin määriä. Ja esimerkiksi, viheralueiden ajoittaisen tulvimisen hyväksyminen jo suunnittelun lähtökohtana kertoo sekin ympäristön muutosten huomioimisesta.
Lisääntyvän kosteuden vuoksi lumi muuttuu painavaksi ja jäätymissulamissykli rasittaa aiempaa enemmän siltoja sekä muita rakenteita. Tieverkoston huolto muuttuu monimutkaisemmaksi ja hektisemmäksi. Rakenteellinen toimivuus on lähtökohtaisesti tärkeintä, mutta tulevaisuudessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös liikenteen häiriötilanteiden havainnointiin ja ennakointiin.
On kysyttävä: Takaavatko nykyiset suunnitteluratkaisut yhteiskunnan viihtyvyyden ja turvallisuuden tulevaisuudessa?
Lisää osaamista tarvitaan
Infrarakentamisessa ilmastoasiat vaikuttavat usein viimeisenä ja alalle tarvittaisiinkin enemmän ilmasto-osaamista ja -tietämystä. Ilmastonmuutostoimia koskevia ratkaisuja ei vielä vaadita tilattavilta suunnittelutöiltä, ja asia tulisikin huomioida kilpailutusten yhteydessä, kun tehdään uusia sopimuksia.
Ilmastoasioiden huomioiminen on kasvun lähde niille kaupungeille, kunnille ja toimijoille, jotka haluavat olla edelläkävijöiden joukossa etsimässä ratkaisuja ekologisempaan, turvallisempaan ja viihtyisämpään tulevaisuuteen. Moni toimija on jo tehnyt jonkinlaisen ilmastosopimuksen, seuraavaksi on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Yhteistyössä alan huippuosaajien kanssa löydetään varmasti ratkaisuja, jotka tukevat yhdessä kestävää rakentamista sekä tulevaisuuden elinvoimaisuutta.
