Hyvinvointialueiden haasteet: Kuinka vähentää ennenaikaisia kuolemia Suomessa?
Suurin osa ennenaikaisesti aiheutuneista kuolemista olisi estettävissä, sillä yhä enemmän menetyksistä johtuu alkoholista, huumeista ja itsemurhista. Nämä syyt ovat jo suurimmat menetysten aiheuttajat ohittaen aiemmin yleisimmät verenkiertoelinten sairaudet ja syövät. Myös verenkiertoelinten sairauksissa ja syövissä alkoholi on usein riskitekijä ja sairauden pahentaja.
Suomi jakautuu ennenaikaisissa menetyksissä kahtia
FCG:n viimeisimmässä PYLL-analyysissä laskettiin PYLL-indeksit kaikille hyvinvointialueille ja tarkasteltiin niiden järjestystä menetysten suuruudessa. Yleensä Suomi jakautuu kahtia: lännessä on keskimääräistä vähemmän menetyksiä, kun taas idässä niitä on enemmän. Hyvinvointialueiden tilanne on siis hyvin erilainen. Kolmessa peräkkäisessä tarkastelussa (2022, 2023 ja 2024) seitsemällä hyvinvointialueella oli laskeva trendi, eli menetykset vähenivät joka kerta. Kahden viimeisimmän laskennan (2023-2024) välillä seitsemän hyvinvointialueen menetykset kasvoivat. Tätä edellisessä tarkastelussa (2022-2023) näin kävi kuudella alueella. Onneksi kenelläkään ei ole jatkuvasti nousevaa trendiä, mutta monilla on haasteita tilanteen pysymisessä edes ennallaan. Laskusuunta ei ole enää itsestäänselvyys. Onko tuloksen lakipiste saavutettu?
Sukupuolierot menetyksissä vähentyneet
Jo muutaman vuoden ajan olemme havainneet, miten naisten ja miesten elintavat lähenevät toisiaan. Vältettävissä olevien ennenaikaisten elinvuosien menetysten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että miesten menetykset ovat vähentyneet, mikä johtuu elintapojen paranemisesta, kuten tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentämisestä. Naisten menetykset ovat olleet huomattavasti pienempiä kuin miesten, ja ne ovat myös yleisesti vähentyneet, mutta kehitys on ollut maltillisempaa.
Nyt miesten ja naisten menetykset ovat lähempänä toisiaan kuin aiemmin. Tämä ei johdu pelkästään miesten menetysten vähenemisestä, vaan myös paikoin naisten menetysten kasvamisesta. Erityisesti ns. “epätoivon triadi” – alkoholista, huumeista ja itsemurhista aiheutuneet menetykset – ovat naisilla monin paikoin lisääntyneet. Tämä koskettaa erityisesti nuoria, ja yhä useammin syynä ovat huumeet.
Alueelliset erot merkittäviä
Hyvinvointialueiden tilanteet vaihtelevat, samoin kuin kuntien tilanne. Tarkastelussa ei voi tuudittautua pelkästään hyvinvointialueen keskimääräiseen näkymään, sillä kuntakohtaiset luvut voivat olla varsin vaihtelevia. Korostettaessa eri hyvinvointialueiden alueellista erilaisuutta sekä sen huomiointia palvelujen organisoinnissa ja suunnittelussa nousee tämä erityisesti esille kuntien PYLL-tuloksissa. Eri kuntien haasteet ja kipupisteet on tunnistettava, jotta tiedetään, mihin pureudutaan. Usein kaupunkien haasteet ovat erilaiset kuin pienempien kuntien. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö myös pienissä kunnissa esimerkiksi huumeista tai itsemurhista aiheutuneet menetykset voisi olla suuria, ja paikoitellen naisten menetykset ovat jo suuremmat kuin miesten. Ilmiö lisää kuntien preventiivisen hyte-yhteistyön sekä hyvinvointialueen sote-palveluiden ja hyte-yhteistyön keskinäisen tuen tarvetta.
Kohta on vaalit, ja jokainen valtuusto haluaisi jättää omia kädenjälkiään näkyviin myös hyvinvointisuunnitelmissa. Toivottavasti tässä on kuitenkin malttia ja keskitytään myös pitkän tähtäimen suunnitelmien jatkumoon. Usein hyvinvointikertomuksissa näkee dokumentoituna toteutettuja toimenpiteitä, mutta varsinaiset tulokset jäävät ohuiksi. Toivoisin, että nämä asiakirjat eivät ole vain pakollisia tehtäviä, vaan todisteita siitä, että asioihin halutaan vaikuttaa.
On jälleen aika miettiä myös vuosikellon prosessia ja millä tiedolla asioita tarkastellaan. Jos monet kuntien ja THL:n hyvinvointiin liittyvät kyselyt kertovat ihmisten subjektiivisen näkemyksen tilanteestaan, antaa PYLL tukea päätöksentekoon faktatiedon avulla. Luotettavan kuvan saamiseksi on asioita tarkasteltava useammalta kantilta.
