Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tieto – kaikki mitä halusit tietää, muttet ehkä uskaltanut kysyä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii tekoja. Perusteltujen tekojen taustaksi tarvitaan kuitenkin tietoa. Ilman tietoa emme tiedä mihin teot pitää kohdistaa. Emme tiedä missä ja millainen kohderyhmä on. Emme osaa mitoittaa tekoja oikein, emmekä tunnistaa, missä on paras aika ja paikka tekojen tekemiseen. Toisaalta ilman tietoa emme voi todentaa tehtyä työtä tai mitata sen vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Emmekä varsinkaan perustella päättäjille, miksi työtä on tärkeä tehdä. Mitä tahansa tietoa ei kuitenkaan ole vapaasti saatavilla. Kokosimme siis tähän sen, mitä tietoa on saatavilla ja miten sitä saa käyttöön.
Tieto ja tilastot eivät itsessään paranna ihmisten elämää, mutta tieto auttaa kohdentamaan, seuraamaan ja perustelemaan tehtävää työtä. Tietoja tarvitaan, sillä useinkaan asiat eivät ole helppoja tai yksinkertaisia. Työn pitäisi kattaa kaikki asukkaat, ja sisältää lisäksi paljon erityyppisiä toimia, joiden vaikutukset ja laajuus pitäisi tunnistaa sekä ennakoida. Tiedon avulla asioita pystytään katsomaan useammasta näkökulmasta ja hyödyntämään niitä päätöksenteon tukena. Toisaalta tieto on myös vaivalloista. Sitä pitää etsiä, koota, analysoida ja esittää, jotta sen hyöty saadaan käyttöön. Tieto siis myös maksaa – joko aikaa tai rahaa.
Yksinkertaistaen hyte-tiedon voi jakaa indikaattori-, tilasto-, rekisteri- ja kokemustietoon.
Indikaattoritiedot: Helpoimmat ja yksinkertaisimmat
Indikaattoritiedot ovat helpoimpia ja yksinkertaisimpia. Ne ovat valmiiksi määriteltyjä mittareita hyvinvoinnille ja sen edistämiselle. Hyte-kertoimen, eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahan taustalla on nippu valikoituja indikaattoreita, jotka kuvaavat toisaalta prosesseja, joita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehdään, sekä tulosindikaattoreita, jotka kuvaavat työn tuloksia. Nämä indikaattorit löydät ilmaiseksi SOTKANET:istä tai pienellä maksulla sähköisestä hyvinvointikertomuksesta tai vaikkapa Kuntakortin HYTE-lisätietosivulta. Myös TEA-viisari on selkeä indikaattorikokoelma oman kunnan terveyttä edistävästä toiminnasta ja omiaan oman kunnan vertailuun muiden kuntien kanssa. Indikaattoritieto on usein ilmaista, visuaalisesti esitettyä ja helppokäyttöistä. Siitä on hyvä aloittaa.
Tilastotiedot pääsevät sinne, mihin indikaattorit eivät riitä
Tilastot kootaan useista erillisistä lähteistä kuten erilaisista rekistereistä ja kyselyistä. Esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyn tulokset antavat ihan olennaista ja koulutasolle menevää tietoa siitä, miten lapset ja nuoret voivat. Pitkät aikasarjat, laskentamahdollisuudet ja vertailtavuus auttavat pääsemään indikaattoritietoa syvemmälle. Tilastot helpottavat ilmiöiden tunnistamista ja näyttävät suuntaa, minne nykytoimilla ollaan menossa. Kun esimerkiksi kuntien kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla vaikutetaan turvalliseen ja terveelliseen elinympäristön syntyyn, käytetään usein tilastoja, joiden avulla pystytään ennakoimaan tulevaa kehitystä. Näin lisätään mm. asukkaiden pyörällä liikkumisen helpottamista ja toteutetaan liikenneturvallisuutta edistävää liikkumista. Hyvä koonti tilastolähteistä löytyy sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Suuri osa tilastotiedosta on vapaasti saatavilla ja monista löytyy myös helppokäyttöisiä analyysi- ja graafitoimintoja suoraan käytettäväksi. Näppärimmät tallentavat tilastoja ja analysoivat niitä itse. Aina aika tai osaaminen ei riitä, ja siksi tilastoanalyysejä myös tehdään räätälöidysti. Esimerkiksi Väestöennuste on yksi suosituimmista teetettävistä analyyseista.
Rekisteritiedot muodostuvat viranomaisten keräämistä tiedoista
Rekisteritiedot tuotetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista. Nämä tiedot auttavat seuraamaan terveyden ja hyvinvoinnin tilannetta, sairastavuutta, kuolleisuutta ja lääkkeiden käyttöä, joilla on suora vaikutus soten talouteen ja resurssien käyttöön sekä välillisesti yhteiskunnan tuottavuuteen. Näiden tietojen avulla pystytään tunnistamaan mm. alueita, kuntia tai asiakasryhmiä, joille on kohdistettava resursseja tai toimenpiteitä, joilla saadaan parempia terveyshyötyjä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi Kuolinsyyrekisterin PYLL-tiedot, jotka kertovat vältettävissä olevasta kuolleisuudesta. Tietojen perusteella voidaan suunnitella vaikuttavampia toimenpiteitä ehkäisemään esimerkiksi itsemurhia tai toteuttamaan parempia hoitoketjuja. Toisaalta THL:n Hilmo-rekisterin tiedoista saadaan hyvä kuva alueen väestön palvelujen käytöstä sekä sairastamisesta, mutta usein nämä tiedot vaativat edelleen jalostamista. Rekisteritietoja koskevat tietosuojavaatimukset, ja siksi niiden hyödyntäminen edellyttää tutkimus- tai tietolupia riippuen siitä, millaisesta rekisteristä ja rekisterin tiedosta on kyse. Rekisteritiedosta tehdään myös hyödynnettäväksi tilastotietoa, jota esimerkiksi Tilastokeskus ja THL tarjoavat.
Kokemustieto avaa syitä ihmisten käytöksen takana
Lisäksi tarvitaan aina asukkaiden ja palveluiden käyttäjien kokemuksellista tietoa. Se kertoo henkilökohtaisista kokemuksista ja asenteista, jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen mm. ravinnon, päihteiden käytön, liikennekäyttäytymisen ja liikunnan suhteen. Kokemuksellinen tieto reagoi usein nopeammin kuin rekisterit tai tilastot. Tiedot ovat aina subjektiivisia, mutta niistä muodostuu käsitys, jonka suuntaa kannattaa seurata. Tällainen tieto on arvokasta terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden ymmärtämisessä, ja se auttaa myös tunnistamaan esteitä, jotka vaikuttavat palveluihin hakeutumisessa sekä terveyskäyttäytymisessä. Näitäkin tietoja hyödynnetään myös yhteiskunnallisten poliittisten linjausten tekemisessä kuten päihdepoliittisissa toimissa, mutta ne tarvitsevat tuekseen myös muuta tietoa.
Kentällä toimivien ammattilaisten näppituntuma on usein ensimmäinen viesti siitä, että jotain on muuttumassa, mutta syvemmälle päästään, kun kuullaan ihmisiä suoraan. Korvat höröllään ihmisten parissa kulkeminen on käyttökelpoinen keino, mutta systemaattisemmin ja syvällisemmin kokemustietoon päästään palautekyselyillä, käyttäjäkyselyillä tai vaikkapa yhteiskehittämisellä ja dialogeilla. Näitä voi toteuttaa itse tai ottaa apuun ulkopuolinen asiantuntija. Olennaista on, että saatu tieto otetaan käyttöön ja kunnioitetaan näin ihmisten uhraamaa aikaa ja vaivaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kaikkia näitä tietolähteitä hyödynnetään toisiaan täydentäen. Tilastotiedot auttavat tunnistamaan trendejä ja malleja, kun taas rekisteritiedot tarjoavat yksityiskohtaisempaa tietoa sote-palveluiden käytöstä ja tuloksista. Kokemuksellinen tieto puolestaan auttaa tunnistamaan sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, jotka vaikuttavat terveyskäyttäytymiseen sekä nopeat muutokset, jotka näkyvät tilastoissa vuosien päästä. Yhdistämällä eri tietolähteitä voidaan toteuttaa toimenpiteitä, joilla on odotettavissa toivottuja tuloksia ja ne vastaavat todettuun tarpeeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on monitahoista työtä, joka edellyttää monitahoista lähestymistapaa. Tehdään yhdessä työtä tämän eteen.
Lataa FCG:n Aamukahvin tallenne
Miten vaikuttavaa HYTE-työtä tehdään? Millaisia tiedolla johtamisen työkaluja tuon työn tueksi löytyy?
Lataa FCG:n aamukahvin webinaaritallenne, jossa pureudutaan näihin kysymyksiin sekä muun muassa tietoperustaisiin toiminta- ja johtamismalleihin, tietotyökaluihin, tietolähteisiin, ja järjestämättömään tietoon.
