Havaintoja hyvinvointialueiden strategiatyöstä
FCG:n asiantuntijat auttoivat ja tukivat neljän erikokoisen hyvinvointialueen strategiatyötä kevään ja syksyn 2022 välisenä aikana. Hyvinvointialueiden strategioita laadittiin nyt ensimmäistä kertaa, joten kokeneiden strategia-asiantuntijoiden mukanaolo koettiin tärkeäksi.
Ensimmäistä hyvinvointialuestrategiaa luomassa
Strategiatyö eteni alueilla yhteistyössä vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden ja toimialojen vastuuvalmistelijoiden kanssa. Hyvinvointialueiden johtajat ja johtoryhmän jäsenet valittiin vasta strategiatyön aikana, mikä on poikkeavaa strategiatyössä. Perinteiseen strategiavalmisteluun nähden poikkeavaa oli myös se, että työpöydällä oli yhtä aikaa ensimmäisen talousarvion valmistelua, brändin rakentamista, monen suuntaista viestintää sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien luomista. Näiden yhteensovittaminen vaati strategiatyön yhteyshenkilöiltä useiden lankojen käsissä pitämistä ja yhteensovittamista.
Strategiatyössä tarvittavaa aineistoa koottiin hyvinvointialueilta ja FCG:n toimesta myös laajempana kansallisena vertailutietona. Lähtöaineistoa käsiteltiin valmistelutapaamisissa ja strategiatyöpajoissa samalla kun linjattiin strategioiden rakenteita ja tulevia sisältöjä. Strategiatyöpajoissa aluevaltuutetut käyttivät heille kuuluvaa strategista päätösvaltaa ja määrittivät yhdessä hyvinvointialueen arvoja, missiota, visiota, strategisia painopisteitä ja valintoja sekä niiden mittareita. Strategiatyö toimi vastavalituille aluevaltuutetuille myös tutustumisprosessina toisiinsa. Valtuustojen suuresta koosta johtuen monilla alueilla hyödynnettiin pienempiä valmisteluryhmiä isompien työpajojen välissä.
Oppeja tulevaisuuden strategiatyötä varten
Hyvinvointialuestrategiatyön ensimmäiseltä kierrokselta opittiin paljon. On erityisen tärkeää, että työn tilaajalla on selkeä näkemys siitä, mitä he odottavat niin prosessilta kuin tulevalta strategialtakin. Ennen työn aloitusta tulee linjata, mille syvyydelle strategiatyössä pyritään. Lisäksi hyvinvointialuestrategian sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian yhteydestä on syytä keskustella ennakkoon, sillä strategiatyön yhteydessä nousi esiin alueiden erilaiset näkemykset aiheesta. Palvelustrategia miellettiin osalla alueista samaksi asiakirjaksi kuin hyvinvointialuestrategia, joillain alueilla erillisen palvelustrategian valmistelu sisällytettiin hyvinvointialuestrategiatyöhön ja joillain alueilla palvelustrategian laadinta siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Asia näyttäisi vaativan myös lainsäädännöllisiä tarkistuksia.
Yhteinen strategia, johon kaikki osapuolet ovat sitoutuneet, on onnistumisen edellytys niin lyhyemmän kuin pidemmänkin aikavälin tavoitteissa.
Luottamushenkilöiden koettiin osallistuneen strategiatyöhön aktiivisesti niin työpajoissa, niiden välisissä tehtävissä kuin luonnosversion kommentointivaiheessakin. Lähes kaikilla strategiatyöhön osallistuneilla oli aiempaa kokemusta kunta-alasta tai sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Joissain tapauksissa osalle luottamushenkilöistä ajankäyttö aiheutti haasteita, jotka ainakin osittain liittyivät useisiin päällekkäisiin rooleihin esimerkiksi eduskunta-, alue- ja kuntatasolla. Kaksikielisillä alueilla kaikista dokumenteista tehtiin käännökset, joiden toteutuksen vaatima aika tuli myös huomioida strategiatyön aikataulun suunnittelussa.
Tulevilla strategiakierroksilla on perusteltua toteuttaa laajempaa asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallisuutta. Osallistuttamiseen haasteita toivat se, että hyvinvointialue oli asukkaille ja asiakkaille vielä hyvin hahmottumaton käsite ja toisaalta henkilöstö sijoittui vielä nykyisiin sote-organisaatioihin. Myös sidosryhmätyö oli vielä alkutekijöissään.
Hyvinvointialuestrategioiden merkitystä uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisessä ja johtamisessa on syytä korostaa. Kyseessä ovat valtavan suuret organisaatiot, jotka muodostuvat sadoista pienemmistä organisaatioista, joissa jokaisessa on aiemmin ollut omat strategiat, johtamistyylit ja toimintakulttuurit. Yhteinen strategia, johon kaikki osapuolet ovat sitoutuneet, on onnistumisen edellytys niin lyhyemmän kuin pidemmänkin aikavälin tavoitteissa.
