Älykäs infrastruktuuri: Tulevaisuuden energiaratkaisuiden mahdollistaja ja maaseudun elävöittäjä?
Kaupungistuminen vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme infrastruktuurin merkityksen. Infrastruktuuri luo pohjan isolle osalle päivittäisestä olemisesta ja tekemisestämme – ja se jää usein huomaamatta. Meihin jokaiseen vaikuttavat tekijät kaupunkien valaistuksesta ja teiden kunnosta digitaalisiin ratkaisuihin ja tietoturvaan, ovat kaikki enemmän tai vähemmän infrastruktuuriin liittyviä ratkaisuja. Kasvavat energiatarpeet ja yhteiskunnan sähköistäminen, energiamurros, teknologian kehitys ja digitalisaatio luovat yhteiskuntaamme tukevalle infrastruktuurille uusia haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia.
Tulevaisuuden energiaratkaisut nojaavat älykkääseen infrastruktuuriin
Tuuli- ja aurinkovoiman keskeisten heikkouksien on todettu olevan niiden ennalta-arvaamattomuus ja säätelemättömyys: tuulta tai auringonpaistetta ei voida napista painaen käynnistää silloin kuin sähköä tarvitaan. Älykkäällä sähköverkolla hallitaan tuotannon ja kulutuksen eroja sekä mahdollistetaan varastointiratkaisut. Tulevaisuudessa älykkäät sähkömarkkinat optimoivat sähkönkulutusta, jolloin varavoimaa tarvitaan vähemmän. Ympäristöystävällisempien, voimakkaasti hajautettujen, energiantuotanto ja -varastointimuotojen yleistyminen vaatii älykkäältä infrastruktuurilta uudenlaista ajattelua sekä asettaa sille uudet tarpeet ja vaatimukset.
Tällä hetkellä energian varastoinnin suurimmat mahdollisuudet ovat vedyssä ja akuissa. Tuulisella tai aurinkoisella säällä tuotettua ylimääräistä energiaa voidaan varastoida akkuihin tai sitä voidaan hyödyntää vedyn valmistuksessa, jota puolestaan voidaan käyttää uudelleen sähköntuotantoon muiden energiantuotantomuotojen tuottaessa tarvetta vähemmän sähköä.
Kaupunki- ja maankäyttösuunnittelun kannalta erityisen keskeiseksi nousee kysymys, mihin energiantuotantolaitoksia sekä akkuvarastoja ja vetylaitoksia sijoitetaan. Jos energiantuotantoa ei saada lähemmäs kaupunkeja ja siten myös suurimpia energiankulutuksen keskittymiä, tulee energian varastointiverkosto saada lähemmäs kulutuskeskittymiä. Energiantuotannon siirtyminen maaseudulle – tai ainakin maaseutupainotteiseksi – asettaa uusia vaatimuksia myös sähköverkoille.
Toisen suuren energiankuluttajan, teollisuuden, tarpeet sähkön varastoinnille pitää myös huomioida teollisuusalueita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Teollisen luokan akkuvarastot vaativat tietyn vähimmäispinta-alan, joille olisi suositeltavaa varata tilaa jo strategisen alue- ja kaupunkisuunnittelun vaiheessa. Aluesuunnittelulla ja maankäytön optimoinnilla on keskeinen vaikutus varastoihin sekä varastoidun energian hyödyntämisen tehokkuuteen. Älykäs sähköverkko yhdistää järkevän sähkönkäytön ja varman sähkönjakelun, mikä puolestaan edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Hillitseekö älykäs infrastruktuuri kaupungistumista?
Älykkään infrastruktuurin tulee voida vastata ratkaistaviin haasteisiin sekä palvella uusia mahdollisuuksia. Kunnat hyvin ymmärrettävästi pohtivat sitä, miten energiantuotantoyksiköt ja energian varastointi voivat parhaiten palvella alueen asukkaita. Voisiko älykäs infrastruktuuri palvella tätä pohdintaa ja auttaa kuntia luomaan käsityksen paikallisen energiantuotannon ja varastoinnin merkityksestä tulevaisuuden kunnalle ja sen asukkaille? Mahdollistaako se myös haja-asumisen kehittämistä ympäristöystävällisempään suuntaan?
Jos älykäs verkosto palvelee ihmisiä oikealla tavalla, ihmiset voivat asua missä haluavat, älykkäiden ratkaisuiden, verkkojen ja erilasten palveluiden tullessa ihmisten luo. Digitalisaation tarkoitus on kuitenkin tehdä ihmisten elämästä helpompaa, esimerkiksi säästää liikkumiseen menevää aikaa ja lisätä näin taloudellista tehokkuutta sekä ympäristötehokuutta. Älykkäällä infrastruktuurilla on siis kaiken muun lisäksi potentiaali vaikuttaa kaupungistumiseen tuomalla älykkäät ratkaisut luotettavasti myös kaupunkien ulkopuolelle. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat sekä asumisen että energiantuotannon hajautumista ja näin myös vahvistavat yhdyskunnan resilienssiä. Kaupungit ovat monessa tapauksessa haavoittuvia ulkopuolisille häiriötekijöille, kuten esimerkiksi ilmastomuutokseen tuomille riskeille.
Ei vain asumismukavuutta, vaan myös työpaikkoja?
Älykäs infrastruktuuri ja verkosto luo työpaikkoja sekä mahdollisuuksia tehdä työtä etänä. MDI:n tuottamassa maaseutualueiden tietotyötä käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että vaikka tietotyö on ollut aikaisemmin hyvinkin vahvasti sidottu työpaikkaan ja työpaikan sijaintiin, on etätyön yleistyminen luonut mahdollisuuksia työntekijöille valita asuinpaikkansa vapaammin. Pandemian aikana valinnanvapaus on jo näkynyt muuttoliikkeessä, eikä tietotyöläisten houkuttelu maaseudulle ei enää pelkästään nojaa lähialueen työmarkkinoiden tietotyömahdollisuuksiin. Pandemian aikana myös vapaa-ajan asunnoilta tehty etätyö yleistyi huomattavasti.
MDI:n mukaan etätyöskentely vähentää työpaikan ja työntekijän asuinpaikan välisen etäisyyden merkitystä, vaikkakaan se ei poista sitä kokonaan. Etätyö kuitenkin luo uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja asuinpaikan valintaan ja laskee kynnystä muuttaa maaseudulle, vaikka sijainti olisikin etäinen suurempiin kaupunkeihin verrattuna. Tutkimuksessa todetaan myös, että etätyöskentelyn yleistyminen toimii maaseutujen eduksi myös toisesta suunnasta tarkasteltuna. Tämä tarkoittaa, että etätyöskentely voi mahdollistaa työvoiman helpomman saannin alueelle ja aloille, joille on voinut olla haastavaa löytää osaavaa työvoimaa.
Niin kuin monelle sijoittajille riskien hajautuminen on tärkeä osa strategiaa, on selvää, että hajautuminen tuo myös uudet mahdollisuudet alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Siihen kuitenkin tarvitaan uuden sukupolven infrastruktuuria ja viime kädessä älykkäitä ratkaisuja ja päätöksiä.
