Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - vaikuttavuutta yhteiseen yhdyspintatyöhön

30.3.2022
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto

Olemme uuden äärellä ja sitä valmistellaan kovalla tohinalla. Mikä se on? No tietenkin sote-uudistus ja tulevat hyvinvointialueet. Onko kyse uuden hallintohimmelin rakentamisesta? Osittain kyllä, ja siltä se helposti vaikuttaa, mutta sen lisäksi meillä on mahdollisuus luoda aivan uusia yhteisen tekemisen paikkoja.

Yksi – ja ehkäpä varsin perustavaa laatua oleva yhteisen tekemisen paikka – on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteinen velvoite sekä hyvinvointialueelle että kunnalle. En tosin haluaisi puhua siitä velvoitteena, koska kohteena ovat yhteiset asukkaat, joiden hyvinvointi on win-win-tilanne molemmille. Terveet ja hyvinvoivat suomalaiset tuottavat hyvinvointialueelle vähemmän kustannuksia ja ovat parempia veronmaksajia ja vaikuttajia kunnille. Puhumattakaan kaikesta siitä inhimillisestä kärsimyksestä, joka voidaan välttää. Uusilla aluevaltuustoilla onkin nyt näytön paikka luoda näitä mahdollisuuksia ja rakentaa alueen yhteistä hyvinvointistrategiaa molempien osapuolien eduksi, toimintojen yhteensovittamiseksi.

Tiedämme, että tietoa on paljon, mutta se on varsin hajallaan.
Myös tiedon yhteinen ylläpitäminen luo haasteen.

Miten sitten saataisiin hyvä tilannekuva ja tietopohja yhteiseen käyttöön ja hyvinvointistrategian pohjaksi? On olemassa varmasti paljon hyviä välineitä, mutta pidän itse parhaana faktoihin perustuvaa ja mitattavaa PYLL-indeksiä. Kyseessä on pitkään ja kansainvälisesti käytetty menetelmä, joka mittaa ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia*, toisin sanoen ennenaikaisia kuolemia, jotka olisivat vältettävissä hyvällä ennaltaehkäisyllä, ajoissa hoitoon pääsyllä sekä tehokkaalla ja vaikuttavalla hoidolla. Tiukasti rajaten kaksi jälkimmäistä koskevat erityisesti hyvinvointialuetta, kun taas ennaltaehkäisy kuuluu mitä suurimmassa määrin kunnan tehtäviin. Kaikkia näitä voidaan kuitenkin tehdä suunnitelmallisesti yhdessä. Esimerkiksi vähintään valtuustokausittain toteutettava mittaus luo varsin hyvän tietopohjan sekä antaa hyvän kuvan tilanteesta ja sen kehityksestä. Kun tulevaisuudessa kunnan ja hyvinvointialueen valtuustokaudet ovat yhteneviä, pystyy mittauksen toteuttamisesta ottamaan yhden yhteisen rutiinin, joka luo pohjan aina hyvinvointistrategialle.

Jaettu tilannekuva ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan hyvinvointialueen ja kuntien yhteiset tavoitteet, joiden toteutumista pitää seurata jatkuvasti yhdessä. PYLL-indeksi tuo tämän pohjaksi tarkkaa dataa alueen ennenaikaisesta vältettävissä olevasta kuolleisuudesta, jolloin pystytään valitsemaan strategisesti tärkeimmät tavoitteet: Mihin panostamalla alueella voidaan ehkäistä elinvuosien menetyksiä ja saada aikaan eniten hyötyä niin ihmisten kuin koko alueen kannalta? PYLL-indeksi antaa eväitä myös vaikuttavuuden mittaamiseen, kun tehtyjen toimenpiteiden vaikutus voidaan todeta indeksin kehityksestä. Tietoja voidaan hyödyntää myös yhteisissä suunnittelu- ja seurantavelvoitteissa kuten hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työstä pitää tehdä hyvinvointialueen ja kuntien yhteinen toimintamalli, jonka sisällön molemmat osapuolet tuntevat ja jonka toteuttamiseen ne sitoutuvat. Jaetusta ja yhteisestä vastuusta päästään yhdessä tekemisen meininkiin, jota kautta syntyy keskinäinen luottamus – onhan kyseessä yhteinen etu ja kulkeminen samaan suuntaan. Ja tämä on viimekädessä myös jokaisen suomalaisen etu.

Lue lisää:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueilla ja kunnissa

20883.jpg
VIRPI PITKÄNEN
Johtava asiantuntija, Sote ja hyvinvointi
+358 44 784 4572

Virpi on hyvinvointi- ja sotepalveluiden moniammattilainen. Hänen erityisen mielenkiintonsa kohteena ovat asiakas- ja potilasdatan käyttö tiedolla johtamisessa, erilaiset ryhmittelyt ja luokittelut sekä kirjaamisen ja kustannuslaskennan edistäminen.