Hyvinvointialueuudistus muuttaa yritysten toimintaympäristöä
Hyvinvointialueuudistus – tutummin sote-uudistus – myllää Suomen julkista hallintoa historiallisella tavalla. Kunnat, niiden organisoituminen ja kuntatalous ovat murrosvaiheessa, jota ei yrityksissäkään kannata jättää huomiotta. Vuoden 2022 tammikuussa pidettävien aluevaalien tuloksena syntyvä uusi hallinnontaso on syytä laittaa merkille myös yritysten yhteiskuntasuhteiden hoidossa.
Millaisia toimintaympäristöjä hyvinvointialueet ovat yritysten näkökulmasta?
Uudet hyvinvointialueet tulevat olemaan keskenään hyvin erilaisia – samalta viivalta ei tulla lähtemään. Alueiden elinvoimaisuus tulee vaihtelemaan, sillä ne ovat hyvin eri asemassa toisiinsa nähden esimerkiksi talouden, väestön ja etäisyyksien osalta. Tässä ei tietenkään ole mitään uutta: Jo nyt kaupungit ja kunnat ovat hyvin erilaisia keskenään.
Sote-uudistus tulee muuttamaan suurten kaupunkien tilannetta siten, että se kasvattaa riippuvaisuutta valtiosta ja vaikuttaa siten niiden kykyyn investoida. Onkin koko kansantalouden näkökulmasta haaste, jos ”veturikaupungit” sakkaavat ja investoinnit niissä vähenevät.
Kunnat siis muuttuvat – tämä luo yrityksille mahdollisuuksia
Sote-uudistus ei ole ainoa muutos, joka tulee vaikuttamaan yrityksiin kuntakentällä. Ainakin kolme selkeää kokonaisuutta, jotka synnyttävät yrityksille uusia mahdollisuuksia, erottuu:
1. Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle
Työllisyyspalvelut ovat siirtymässä kuntien vastuulle 2024 ja muutosta edistetään jo erilaisin kokeiluin. Siirtymässä voi syntyä paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti paikallisen yhteistyön kautta. Siinä missä TE-keskukset ovat työllisyyspalveluissaan ehkä liiaksikin keskittyneet etuusjärjestelmän ylläpitämiseen, pystyvät kunnat ja kaupungit tulevaisuudessa oletettavasti lisäämään paikallistason yhteistyötä ja verkottamaan työntekijöitä, oppilaitoksia ja yrityksiä toimimaan keskenään saumattomammin. Lainsäädännön muotoutumisesta riippuen voi yrityksille muodostua jatkossa merkittävä rooli paikallisessa työllisyyspalveluiden yhteistyössä.
2. Ilmastotoimien painoarvo nousussa myös kuntakentällä
Ilmastoasiat ovat olleet tähän mennessä kuntien organisaatiossa pienemmässä roolissa, mutta nousevat nyt ylimmän johdon agendalle paljon voimakkaammin kuin aiemmilla valtuustokausilla. Painoarvoa kasvattavat myös ilmastotoimiin kytkeytyvät, kiihtyvällä tahdilla lisääntyvät taloudelliset panostukset. Näiden toteutuksista on luvassa yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, sillä käytännön ratkaisujen tasolla kunnat eivät itse suoranaisesti toimi.
3. Kuntarakenteen muutos tulevaisuudessa?
Kuntien toiminnassa tullaan näkemään muutoksia esimerkiksi kehittämisen, ulkoistusten ja yhtiöittämisten kautta. Hyvinvointialueuudistus tulee olemaan yksi virstanpylväs julkisen rakenteen uudistamisessa, mutta uudistaminen tuskin jää siihen. Nurkan takana häämöttää aika, jolloin aletaan puhua siitä, mikä julkisen sektorin rakenne kaiken kaikkiaan on? Millaisia kuntia meillä on, mitä tehtäviä kunnat hoitavat, mikä on maakuntien tai hyvinvointialueiden rooli jatkossa?
Kuntarakennetta kohtaan on olemassa monenlaisia paineita jatkossakin. Mietittävää on myös siinä, miten kunnat tehtäviään hoitavat. Jos kuntarakenne pysyy nykyisen kaltaisena, on toimintatavoilta uudistuttava entistäkin voimakkaammin. Keskustelut siitä, pitäisikö myös muita kunnan palveluita viedä maakunnalliselle tasolle tai millä tavoin kuntarakennetta muokataan, voivat hyvinkin alkaa vielä tämän valtuustokauden loppupuolella.
Aiheeseen voit perehtyä lisää 3.9.2021 pidetyn yritystapahtuman tallenteen avulla. Teemaa ”Päättäjät vaihtuvat – vaihtuuko suunta” kanssani taustoittavat Mari Puoskari ja Eero Laesterä.
