Helsingin kaupunki: Pilaantuneen maaperän kunnostamista vaativissa olosuhteissa vilkkaalla kaupunkialueella – case Vilhovuorenkadun jatke
Helsingin Suvilahteen rakennettiin 2019-2021 välisenä aikana noin 300-metrinen Vilhonvuorenkadun jatke. Katua suunniteltiin ja rakennettiin yhteensä yli viiden vuoden ajan. Sen alle tuli paljon kunnallistekniikkaa sekä painumista estävä paalulaatta. Tästä johtuen katualueelle jouduttiin tekemään noin kuusi metriä syvä ja 30 metriä leveä tuettu maakaivanto, joka ulottui 3-4 metriä pohjavedenpinnan alapuolelle.
Alue on suurilta osin savipohjan päälle tehtyä meritäyttöä sekä voimakkaasti pilaantunutta entisen kaasulaitoksen aluetta. Näin ollen alueen maakerrokset sekä pohjavesi sisältävät suuria pitoisuuksia haitallisia aineita, joista osa on helposti kaasuuntuvia. Lisäriskejä aiheutui myös siitä, että rakennettu katu sijaitsee kaupunkikeskustan tuntumassa, vilkkaalla Suvilahden tapahtuma-alueella. Kaikki tämä teki urakasta haastavan suunnitella, toteuttaa ja valvoa.
FCG vastasi pilaantuneen maan kunnostuksen suunnittelusta ja valvonnasta. Projektin tilasi Helsingin kaupunki.
FCG suunnitteli ja toteutti kohdealueen maaperään ja pohjaveteen mittavat ennakkotutkimukset, joiden perusteella kohteelle laadittiin pilaantuneen maa-alueen kunnostussuunnitelma. FCG oli myös mukana suunnittelemassa kaikkia sellaisia urakan työvaiheita, joissa työntekijöillä, ulkopuolisilla tai ympäristöllä oli vaara altistua haitta-aineille. Maaperän kaasuuntuvien haitta-aineiden leviämisen estämiseksi työmaan ulkopuolelle iso osa maamassojen kaivusta suoritettiin suuressa ilmastoidussa teltassa, jonka suunnittelussa FCG oli mukana. FCG suoritti koko urakan ajan kohteella sekä ympäristöteknistä- että turvallisuusvalvontaa.
”Kohde oli suunnittelun kannalta poikkeuksellisen haastava, mutta erityisesti ympäristötekninen valvonta kohteella oli vaativaa ja työllistävää. Urakka kesti pitkään ja työpäivät olivat pitkiä. Kokonaisuus saatiin kuitenkin maaliin viranomaisten määräysten sekä tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Pääsimme myös testaamaan ensimmäistä kertaa automaattista kaasumittausjärjestelmää. Järjestelmään kuuluu kaksi automaattisesti toimivaa mittariyksikköä, jotka mittaavat kaasupitoisuuksia jatkuvatoimisesti ja antavat etähälytyksen, mikäli ilmassa on poikkeavia pitoisuuksia. Uusi teknologia mahdollistaakin sen, että tulevaisuudessa vaativissakin kohteissa voidaan tehdä pilaantuneen maaperän kunnostamista entistä turvallisemmissa olosuhteissa”, toteaa projektipäällikkö Atte Karhima. Vilhonvuorenkadun jatke avattiin liikenteelle kesäkuussa 2022.
