Pöytyän kunta: Riihikosken yhtenäiskoulusta rakentui tulevaisuuden oppimisympäristö
Perusopetuksen kehittämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen vuonna 2015 päätettiin Pöytyän kunnassa rakentaa uusi yhtenäiskoulu Riihikoskelle. Uuden rakentamisen lisäksi Riihikosken koulun vanhoja osia oli tarkoitus peruskorjata. Luultua laajemmiksi osoittautuneet sisäilmaongelmat johtivat kuitenkin päätökseen koulun vanhan osan suunniteltua mittavammasta peruskorjaamisesta. Riihikoskelle kohosi tulevaisuuden oppimista varten suunniteltu moderni yhtenäiskoulu, jonka ratkaisut nojaavat tuoreeseen opetussuunnitelmaan.
FCG laati Pöytyän kunnanhallitukselle useita tilaohjelmatarkasteluja tilatehokkaiden oppimisympäristöjen vaihtoehdoista. Tavoitteena oli mahdollisimman moderni koulu, jonka kokonaiskustannus on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Suunnitelmat vakuuttivat kunnanvaltuuston, joka päätti Riihikosken yhtenäiskoulun rakentamisesta.
”Kunnanvaltuustossa tehtiin päätös yhdistää kunnan peruskoulut kolmeksi yhtenäiskouluksi. Riihikosken koulusta tuli yhtenäiskoulu, johon siirtyvät Riihikosken alueen yläkouluikäiset oppilaat sekä Oripään kunnan sopimusoppilaat. Koulun oppilasmäärä on 375”, kertoo Riihikosken yhteiskoulun rehtori Minna Savo.
FCG, joka on ollut suunnittelemassa suomalaisia kouluja jo 70 vuoden ajan, otti Riihikosken yhtenäiskoulun suunnitteluhankkeen vetovastuun. FCG:n asiantuntijat vastasivat arkkitehtisuunnittelusta, sisustussuunnittelusta sekä koulun lisäosan korjaussuunnittelusta.
Tulevaisuuden oppiminen vahvasti läsnä
Arkkitehtoninen suunnittelu nojautui uuteen opetussuunnitelmaan. Tilojen avoimuus oli yksi suunnittelun tavoitteista ja temaattisina lähtökohtina olivat yhteisöllisyys ja yksilöllisyys.
Kouluun suunniteltiin runsaasti muunneltavia tiloja, mikä mahdollistaa mahdollisimman monipuolisen ja joustavan pedagogisen toiminnan.
”Koulusta täytyy löytyä kohtaamispaikkoja ja yhdessä työskentelyn tiloja, mutta samalla yksittäisten lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia rauhallisen työskentelyn tiloja”, kertoo FCG:n pedagoginen asiantuntija Raila Oksanen.
Kouluun suunniteltiinkin runsaasti muunneltavia tiloja, joita voi oppilasmäärän mukaisesti jakaa ja yhdistellä tarpeen mukaan, mikä mahdollistaa mahdollisimman monipuolisen ja joustavan pedagogisen toiminnan.
Alun perin suunnitelmissa oli koulun vanhimman, 1970-luvulla rakennetun osan puolikkaan peruskorjaus lähinnä pintoja uusimalla. Sisäilmaongelmista oli ollut epäilyksiä, mutta suunnittelun edetessä paljastuneiden ongelmien laajuus pakotti muuttamaan suunnitelmia ja purkamaan koulun vanhan osan lähes kokonaisuudessaan. Suunnittelutyön aikana tehtiin vielä muun muassa pintamateriaalimuutoksia.
”Laajoista ja osin odottamattomistakin muutoksista huolimatta pystyimme yhdessä saavuttamaan hankkeelle asettamamme visuaaliset ja toiminnalliset tavoitteet, kertoo FCG:n sisustusarkkitehti Veli-Matti Tolppi.
Uudet tilat ovat niin oppilaiden kuin opettajien mieleen
Kouluvuosi aloitettiin uusissa tiloissa elokuussa 2019, vaikka erikoisluokkia ja työmaan valmistumista pitikin vielä hieman odottaa.
Uusissa tiloissa ovat viihtyneet niin opettajat kuin oppilaat. Etenkin modernit erikoisluokkatilat ovat olleet kehujen kohteena.
”Koululla vieraillut kotitaloudenopettaja kertoi, ettei ole aiemmin nähnyt hienompaa kotitalousluokkaa. Myös oppilailta on tullut hyvää palautetta. Etenkin miniauditorioista ja muista uudenlaisista oppimistiloista on pidetty”, kertoo Savo.
Uudistustyö jatkuu vielä koulun 1990-luvulla rakennetussa laajennusosassa, jossa FCG on vastuussa peruskorjauksen rakennesuunnittelusta, Terve Talo -koordinoinnista, työmaavalvonnasta sekä työturvallisuuskoordinoinnista. Laajennuksen tilat päivitetään vastaamaan päärakennuksen uusia tiloja. Heinäkuussa 2020 valmistunut hanke on saanut hyvää palautetta, ja se on edennyt aikataulussa ja budjetissa.
”Odotamme ensi lukuvuotta innolla. Tällöin saamme uudet tilat kokonaisuudessaan käyttöön heti alusta alkaen ja pääsemme ottamaan niistä kaiken irti”, iloitsee Savo.
Tutustu asiantuntijoihimme
