Pirkanmaan ELY-keskus: Maaperä kuntoon!
Keväällä 2024 julkaistiin laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa. Lue lisää hankkeesta täältä.
Hankkeen taustalla vaikuttavat maankäyttö- ja rakennuslain muutokset, joiden tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Eduskunnan maaliskuussa 2023 hyväksymä rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Se ohjaa huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.
Rakentamiseen liittyy usein myös pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistusta. Puhdistusmenetelmien kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmastovaikutuksista on kuitenkin olemassa arvioinnin tueksi melko vähän tietoa.
Pirkanmaan ELY-keskuksen kehityshankkeen tavoitteena oli tunnistaa pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistusmenetelmien keskeisimmät ilmastovaikutusten lähteet ja etsiä ratkaisuja niiden vähentämiseksi.
”Puhdistushankkeen aikana ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää esimerkiksi kaluston ja materiaalien valinnoilla ja määrien minimoinnilla. Ilmastovaikutukset pienenevät, jos hankkeessa voidaan hyödyntää kiertotaloutta vaikkapa läheisen rakennustyömaan ylijäämämaita hyödyntämällä”, kertoo Maaperä kuntoon -ohjelman projektipäällikkö Kari Pyötsiä hankkeen verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa.
Hankkeen yhteydessä kehitettiin uusi laskentatyökalu puhdistusmenetelmien hiilijalanjäljen arviointiin. Työkalu tunnetaan nimellä PIIP, eli Pilaantuneen maaperän puhdistamisen Ilmastoäästöjen laskentatyökalu. Työkalu julkaistaan vuoden 2024 aikana. Huomiota projektissa kiinnitettiin myös siihen, kuinka ilmastovaikutuksia voidaan huomioida kilpailutuksissa ja ohjata hankintoja ilmastoystävälliseen suuntaan.
”Hanke oli meille todella mielenkiintoinen ja uskomme, että siitä on hyötyä kaikille pilaantuneiden maiden ja pohjaveden parissa työskenteleville. Ilmastovaikutuksien arviointiin projekteissamme liittyy edelleen haasteita ja tiedämme, että Suomessa puhdistusmenetelmien valintaa rajoittavat usein esimerkiksi haastavat maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Tämä työ kuitenkin toivottavasti herättelee pohtimaan valintoja tarkemmin ja tulevaisuudessa ilmastoviisaiden valintojen tekeminen helpottuu”, kommentoi FCG:n Johtava asiantuntija Emilia Pöyry.
