Ho Chi Minh City: Kansainvälistä kaupunkisuunnittelua

Ho Chi Minh City (ent. Saigon) on lähes yhdeksän miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Vietnamissa. Kaupunki järjesti vuonna 2019 Highly Innovative and Interactive Disctricts -arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää uusia ja innovatiivisia suunnitteluideoita voimakkaasti kasvavan kaupungin maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen tueksi. Pääsimme yhdessä Eriksson Arkkitehtien kanssa tiukan ennakkokarsinnan jälkeen mukaan kuuden kansainvälisen toimiston joukkoon esittämään vaihtoehtoisia konsepteja ja etenemismalleja tarkemman suunnittelun tueksi. 

Korkealle viritetyt tavoitteet siivittivät suunnittelutyötä

Yhteensä 21,2 hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijoittui Ho Chi Minh Cityn historiallisen keskustan itäpuolelle. Lisäksi työssä tarkasteltiin liikenneverkkoa ja palvelurakennetta kooltaan noin kaksi kertaa pääkaupunkiseutuamme vastaavalla alueella. Paikallisten kasvuennusteiden ja -tavoitteiden mukaan alueella asuisi vuoteen 2050 mennessä lähes kaksi miljoonaa asukasta, ja tavoitteena on muodostaa alueesta osaavaa työvoimaa sekä kansainvälisiä investointeja houkutteleva innovaatiokeskittymä.

”Alueen kehittämisen tavoitteet on kansainvälisestikin asetettu erittäin korkealle”, kertoo suunnitteluryhmän projektipäällikkönä toiminut arkkitehti Petri Tuormala ja jatkaa: ”Suunnitteluohjeeksi oli asetettu kokonaisvaltainen strateginen lähestymistapa, joka tarkastelee kehittämismahdollisuuksia riittävän laajasti, mutta esittää kuitenkin samalla realistisen ja selkeän etenemismallin alueen kehittämisen tueksi. Ohjelmassa korostui myös kansainvälisestikin tutut yleistavoitteet, kuten kestävän kehityksen ratkaisut, eri toimijoiden väliset synergiat sekä palveluiden monipuolisuus.”

Puutteellinen perusinfra asetti haasteita kaupunkisuunnittelulle

Ho Chi Minh City on laajentunut orgaanisesti ilman selkeää ajatusta maanpäällisen liikenneverkon kehittämisestä, eikä kaupungissa ole laajaa raideliikenteen runkoverkkoa, mikä osaltaan vaikeuttaa esimerkiksi uusien raidelinjojen rakentamisen tiiviin kaupunkirakenteen sisälle.

Toimme kilpailuehdotuksessamme esiin kehittämisen haasteita arjen sujuvuuden ja osallistamisen mahdollisuuksien näkökulmasta.

”Toimme kilpailuehdotuksessamme esiin kehittämisen haasteita arjen sujuvuuden ja osallistamisen mahdollisuuksien näkökulmasta. Tulevaisuuden vetovoimainen ja innovatiivinen kaupunginosa edellyttää perustakseen toimivan liikennejärjestelmän sekä monia muita perustarpeita, kuten virkistysalueita, palveluita ja esimerkiksi toimivaa jätehuoltoa”, kertoo työryhmässä mukana ollut arkkitehti Carlos Lamuela.

”Esitimme vaiheittaista etenemismallia, jossa nopeiden ja pienten investointien kautta edetään suurempiin liikennejärjestelmää koskeviin parannuksiin, kuten raideliikenteen uusiin yhteyksiin. Suunnitelman tähtäimenä oli nykyistä pirstoutunutta maankäyttöä jäsentävä malli, jossa alakeskukset eli ”hubit” muodostavat liikenteen sekä palveluiden solmukohtia ja helpottavat arjen liikkumista ja pienentävät eri toimintojen välisiä etäisyyksiä”, Lamuela taustoittaa hanketta.

”Toisena mahdollisuutena nostimme alueen julkisten viheralueiden eli siniviherverkon kehittämisen”, Lamuela kertoo. Vaikka kaupunki on tiiviisti rakennettu, aluetta halkovat suuret joet ja siihen liittyvä kanavaverkosto muodostavat vahvan vesielementin. ”Korttelialueet muodostavat oman vihreän tason, eräänlaisen saariston kaupunkirakenteen sisälle. Kanavien ja rakentamattomien alueiden muodostama siniviherverkko liittyy edelleen laajaan jokisuistoon suunnittelualueen eteläpuolelle. Toimme esiin kanavaverkoston ja rakentamattomien alueiden muodostaman kokonaisuuden kehittämispotentiaalin”, Lamuela jatkaa.   

”Vaikka voittoa ei tullut, kokemukset kilpailusta jäivät voittopuoleisesti myönteisiksi, mitä vahvisti myös kilpailusta saatu lunastuspalkinto. Kilpailu osoitti, että kaupunkisuunnittelun haasteet – ja usein pintapuoliseltakin vaikuttavat tavoitteet, kuten innovaatiot, imago ja kestävä kehitys – ovat kansainvälisesti hyvin samanlaisia, vaikka mittakaava tai kulttuuriin asettamat lähtökohdat poikkeaisivatkin toisistaan”, summaa Petri Tuormala.

Kaupunkikehittämisen näkökulmasta Ho Chi Minh Cityn kehittämiseen liittyy tulevaisuudessa valtavasti investointeja ja haastavia suunnittelukohteita, jossa kansainvälisellä ja toivottavasti myös suomalaisella osaamisella tulee olemaan kysyntää!

Työhön osallistui seuraava suunnitteluryhmä:

FCG:n asiantuntijatiimi: 

• Petri Tuormala, M.Sc. (Architecture), Project manager
• Carlos Lamuela Orta, M.Sc. (Architecture), PhD Candidate
• Risto Ala-Aho, M.Sc. (Architecture)
• Arja Sippola, M.Sc. (Architecture)
• Lauri Vierto, M.Sc. (Geography), M.Sc. (Economics),  regional and economic development 
• Mikko Keskinen, M.Sc. Regional development
• JanTvrdy, M.Sc. Regional development
• Rainer Linderborg, M.Sc. (Architecture)
• Taina Tuominen, M.Sc. Landscape architect
• Tuomas Miettinen, M.Sc. Transportation engineering
• Jarkko Rissanen, B.Sc. Transportation engineering
• Nea Kuusisto, Landscape architect (student)
• Päivi Ronkainen, Architectural Assistant
• Ida Tammi, M.Sc. Landscape architect

Muut asiantuntijat:

• Jussi Partanen / ARKJP Team, M.Sc. (Architecture)
• Eriksson Architects Ltd/ Patrick Eriksson, M.Sc. (Architecture)
• Đoàn Thị Kiều Oanh, Teacher (vietnamese translation)
• Nguyễn Xuân Hà, Architect
• Nguyễn Ngọc Tú, Architect
• Nguyễn Thành Trí, Architect
• Nguyên Trung Đức, Architect
• Ngô Minh Hùng, Architect
• Mai Lê Ngọc Hà, Architect
• Nguyễn Phạm Nhật Tú, Architect
• Vũ Lê Minh Quân, Architect
• Trần Trọng Nghĩa, Architect
• Trương Đại Thạnh, Architect
• Đặng Việt Dũng, Architect
• Nguyễn Thanh Bình, Architect