Visioita vai visualisointeja? Tekoäly haastaa perinteiset työtavat
Mihin tekoäly pystyy, ja miten sitä voi hyödyntää kaupunkisuunnittelun visualisoinneissa? Voisiko se nopeuttaa suunnittelijan työtä tai tuoda esiin uusia näkökulmia, jotka jäisivät muuten huomaamatta? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkasteltiin opiskelijoiden innovaatioprojektissa keväällä 2025.
Tekoäly ei ole enää vain tulevaisuuden lupaus – se on jo täällä, myös kaupunkisuunnittelussa. Tekoälyn avulla visualisointi voi tehdä monimutkaisista suunnitelmista helpommin hahmotettavia ja auttaa sidosryhmien osallistamisessa.
Finnish Consulting Groupin ja Metropolian opiskelijayhteistyönä toteutetussa innovaatioprojektissa tutkittiin tekoälyn mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelun visualisoinnissa. Nopeasti kehittyvä tekoälyteknologia haastaa perinteisiä toimintatapoja ja oikein hyödynnettynä se voi tuoda suunnitteluun tehokkuutta, selkeyttä sekä uusia näkökulmia.
FCG:n halu ymmärtää ja hyödyntää tekoälyn potentiaalia johti konkreettiseen tavoitteeseen – tunnistaa ne kaupunkisuunnittelun vaiheet, joissa tekoäly voi tuoda todellista lisäarvoa.
Projektin tuloksena syntyi työpolkuajattel: käytännön malli, joka auttaa tunnistamaan, missä työvaiheissa tekoälystä on aidosti hyötyä.
Generatiivinen tekoäly ja suunnittelu
Tekoäly tarkoittaa koneen kykyä suorittaa älyllisiä tehtäviä, kuten oppimista ja päättelyä, mutta se ei ymmärrä toimintaansa, vaan toimii vaistonvaraisesti määriteltyjen sääntöjen mukaan.
Generatiivinen tekoäly tuottaa sisältöä algoritmien avulla. Se ei korvaa suunnittelijaa, vaan toimii apuvälineenä, jonka avulla käyttäjä voi ohjata prosessia ja automatisoida joitakin suunnittelutehtäviä.
Vaikka tekoäly ei ole aidosti luova, se pystyy tuottamaan sisältöä, joka muistuttaa luovaa työtä. Se analysoi ja luo nopeasti useita vaihtoehtoja, auttaen suunnittelijaa tunnistamaan toimivat ideat ja optimoimaan ratkaisuja tehokkaammin.
Tekoälytyökalujen kartoitus ja testaus
Projektin aluksi kartoitettiin tekoälypohjaisia työkaluja arkkitehti- ja kaupunkisuunnitteluun. Ne jakautuvat kahteen pääryhmään: massoitteluskenaarioita tuottaviin ohjelmiin ja visuaalisia kuvia generoiviin työkaluihin.
Massoitteluohjelmat luovat rakennusmassoja suunnittelijan määrittelemien reunaehtojen pohjalta. Ne mahdollistavat nopeat vaihtoehtotarkastelut ja tukevat päätöksentekoa suunnittelun alkuvaiheessa. Vaikka tuotokset eivät ole sellaisenaan toteuttamiskelpoisia, ne auttavat löytämään uusia ratkaisuja.
Visualisointityökalut puolestaan tuottavat kuvia tai täydentävät 3D-malleja sanallisten ohjeiden avulla. Ne soveltuvat parhaiten yksittäisten rakennusten esittämiseen. Laajemmissa kokonaisuuksissa geometria ja perspektiivi voivat vääristyä, joten realististen lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan usein erillisiä kuvaistutuksia.
Työpolku
Projektin tavoitteena oli tunnistaa ne kaupunkisuunnittelun työvaiheet, joissa tekoäly voisi aidosti tukea visualisointia. Ratkaisuksi nousi työpolku-ajattelu, joka jäsentää selkeästi eri vaiheet, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää osana prosessia. Työpolun kautta syntyy lopullinen visuaalinen tuotos.
Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja pystyy nopeuttamaan visualisointia, mutta ei tuota valmista lopputulosta yhdellä klikkauksella. Tulosten saavuttaminen vaatii asiantuntemusta, kokeiluja ja useita työvaiheita – juuri siksi suunnittelijan rooli on edelleen keskeinen.
Innovaatioprojekti on Metropolia-ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtuurin tutkinto-ohjelmaan kuuluva opiskelijavetoinen kurssi, jossa opiskelijat hankkivat itselleen yhteistyökumppanin ja toteuttavat projektin kumppanin kanssa sovitusta aiheesta.
Kirjoittajat Laura Kinnunen ja Iiris Talonen ovat kolmannen vuoden rakennusarkkitehtiopiskelijoita Metropolian ammattikorkeakoulussa. Iiris on myös harjoittelija Kaupunkisuunnittelu-liiketoiminnassamme.
